1Mame tapyi konõto nae tuisa Akape kynexine Jezereu po. Moe pyra moro tapyi poe imepỹ tupi kynexine, uwa zoko ke tarykase. Moro tupito esẽ Napote kynexine. 2Morarame ynara tykase Akape tupito esemy a:

— Otupi epekahxi ise jexiryke, ytapyĩ pũto mana, ỹkyryry arykary se ase ynapyryme. Tyoro tupito ekarõko ase oya, kurano. Ise awahtao parata ekarõko ase oya, tykase.

3— Repe, tykase Napote eya. — Ytamuru tõ nynomohpyry sero, utupime. Naeroro Ritonõpo neneryme onekaropyra ase oya, tykase.

4Mame toytose ropa Akape tytapyĩ taka toemynyhmaryme. Tohne roropa kynexine, tupito ekarory se pyra Napote exiryke. Tohrame toehse ynororo tynyhtoh po, ẽmyty osa apuru wino. Tõtukuru se pyra toehse ynororo. 5Mame ipyty Jezapeu toytose oturuse imaro. Tõturupose ynororo, ynara tykase eya:

— Oty katohme emynyhmãko mah? Oty katohme õtukuru se pyra roropa mahno? tykase.

6— Mokyro Napote omihpyry pokoino, tykase Akape. — “Otupi epekatyry se ase, uwa anarykahpyry. Tineru se pyra awahtao imepỹ ke imyakamãko ase,” ase eya repe. Yrome Napote a tozuhse ywy: “Onekaropyra ase,” tykase.

7Mame ynara tykase Jezapeu, tynio Akape a:

— Izyraeu tõ esẽ kara mahno? Owõko hkoty! Tãkye exiko! Otuhko. Ywy roro Napote tupi ekarõko ase oya, Jezereu pono.

8Mame pape tõ tymerose eya. Ipokona Akape esety tymerose eya. Tapuhse kehko tuisa kyryry ke: “Tuisa nymerohpyry nymyry sero,” katohme. Mame tynymerohpyry taropose nohpo a tuisa tomo a, Jezereu tamuximehxo exiketomo a roropa. 9Ynara tymerose pape pokona: “Toiro ẽmepyry imenekatoko otuhpyra oehtohkõme apatary po. Mame oximõtoh tyritoko. Napote tyritoko aporesemyryme. 10Mame ajoajohpãkõ asakoro tyritoko mokyro ẽpataka ihxirotohme: Popyra Ritonõpo esety tyripose mose a, popyra tuisa tyripose roropa eya, katohme. Mame mokyro arotoko pata poe, etapatohme topu ke.”

11Morarame Jezereu tuisary tomo a, tamuximãkomo a roropa, morara tyrise Jezapeu omihpyry omipona. 12Toiro ẽmepyry tyripose eya xine otuhpyra typatary põkõ ehtohme. Mame oximõme toto tonehpose eya xine. Aporesemyryme Napote tyrise eya xine. 13Mame ajohpãkõ asakoro imoihmãkõ ẽpataka tooehse. Napote tyhxirose eya xine. “Popyra Ritonõpo esety tyripose mose a, popyra tuisa tyripose roropa eya,” tykase toto ihxiroryme. Mame tarose ynororo jarãnaka pata poe. Topu ke totapase ynororo eya xine. 14Mame omi taropose Jezapeu a: “Napote totapase topu ke,” katohme.

15Mame moro omi tooehse ahtao eya, ynara tykase Jezapeu Akape a:

— Napote norihno. Naeroro itupi apoiko uwa arykahpyry, oya ekarory se pyra aexihpyry.

16Mame tuaro toehse Akape ahtao Napote orihtopõpyry poko, toytose ynororo osesarise Napote narykahpyry pona.

17Morarame ynara tykase Ritonõpo urutõ Eria Tixipe pono a:

18— Ytoko oturuse tuisa Akape a, Samaria pona. Mokyro enẽko mase Napote narykahpyry po. Moroto osesarĩko mana. 19Ynara kaxiko eya: “Ywy Ritonõpo ynara ãko ase oya: Mokyro etapaxĩpo, itupi apoĩko mah otupime roropa?” Zuruko ropa, ynara ãko Ritonõpo mana: “Moroto Napote munuru tomese kaikuxi tomo a, moroto omunuru roropa emẽko mã toto,” tykase.

20Mame Eria tonese ahtao Akape a, ynara tykase ynororo eya:

— Kueneropa, jepekara? tykase.

— Aõ, kueneropahxo! Õsekaroryke yronymyryme azahkuru ehtoh poko Ritonõpo neneryme, 21ynara ãko mã Ritonõpo oya: “Awãnohnõko ase. Oenahkapõko ase. Oekyry tõ orutua kõ roropa enahkapõko ase, nuasemãkõ maro tamuhpomãkõ maro. 22Amarokõ, oekyry tõ maro tuisa Jeropoão sã exĩko, Nepate mũkuru jekyry tõ maro. Tuisa Paasa, Aia mũkuru sã roropa exĩko mase jekyry tõ maro, ozehno tyrise jexiryke oya, Izyraeu tõ aroryke oya tyyrypyrykõ poko toto ehtoh poko,” tykase Eria. Mame tõturuse ro ynororo:

23— Jezapeu poko roropa, ynara ãko Ritonõpo mana, “Jezapeu ekepyry õnõko kaikuxi tomo Jezereu po. 24Jekyry tõ roropa, toorihse toto ahtao pata po, ekepyry tõ õnõko kaikuxi tomo. Ona po toorihse toto ahtao, ekepyry tõ õnõko kurumu tomo,” tykase.

25(Imehnõ motye Akape tõsekarose popyra ehtoh poko toehtohme, Ritonõpo zamaro pyra. Zae pyra ehtoh poko kynexine typyty Jezapeu omi poe roropa. 26Tyyrypyry xihpyry poko toehse Akape, tyneponãmary eahmary poko eya amoreu tõ ehtopõpyry saaro. Mokaro tuãnohse Ritonõpo a, toto taropose eya tosarykõ poe, tonahkase roropa toto eya esahpyrykõ Izyraeu tõ esaryme ehtohme.)

27Mame tõturukehse Eria ahtao, tupõ tyxihkase Akape a. Tupõ touse roropa eya, kamisa topuxiximã risẽ tamuruse “Iirypyryme ase” katohme. Otuhpyra toehse ynororo. Saku risẽ po rokẽ tynyhse roropa ynororo. Toytoytose toemynyhmaryme, tãkye pyra ipunaka.

28Mame ynara tykase Ritonõpo Eria a:

29— Akape enẽko mah? Emynyhmãko mana yneneryme. Morara exiryke mokyro onuãnohpyra ase orihpyra ro ynororo ahtao. Imũkuru isene ahtao moro rĩko ase, Akape ekyry tõ enahkapõko ase, tykase.