1Mame pirixteu tõ soutatu tõ tõximõse pata Soko po, Juta tõ nonory po Izyraeu tõ maro etonatohme. Mame tõsesarise toh nexiase Nono Ehpio Munuhpano po, pata tõ rãnao, Soko poe Azeka pona. 2Imepỹ po Izyraeu tõ tõximõse Sauu maro, tõsesarise toh nexiase jakanahmã wewe konõto po, typyrekõ kurãkãko Izyraeu tõ soutatu tõ nexiase etonatohme topetõkara maro. 3Mame pirixteu tõ ypy po toh nexiase topetõkara etonie. Morararo Izyraeu tõ roropa toytose ypy pona pirixteu tõ etonie. Irãnao jakanahmã nexiase. 4Morarame toiro orẽpyra exikety nexiase pirixteu tõ maro, esety Koria. Mokyro Kate põ nexiase. Mosa nexiase ynororo, 3 meturume exisasaka. 5Zuhpo metau risẽ nexiase zupuhpyry ewomatohme. Ipuropuru ewomatohme metau risẽme nexiase, omoxĩ exiry 60 kirume. 6Jaxiry ewomatoh nae nexiase, metau risemy te, imotary po punião tarose eya metau risẽ roropa. 7Iwaratã zumo nexiase, omoxĩ roropa, ipotyry kurimene risẽ nexiase. Moro warata potyry omoxĩ exiry 7 kirume exisasaka nexiase. Esemazupurume aosewomatoh arone nexiase. 8Koria tooehse ahtao totypohse ynororo, mame tykohtase:

— Oty kase oehnõko matou atakenaka osetapase yna maro? Ywy ase pirixteu, amarokõ Sauu namoto tomo. Naeroro toiro orutua imenekatoko ymaro etonatohme. 9Mame onymenekahpyrykomo a totapase jahtao opoetoryme exĩko ynanase. Mãpyra onymenekahpyrykõ totapase ahtao ya, yna poetoryme exĩko matose.

10— Orẽpyra ehtoko Izyraeu tomo. Orutua toiro imenekatoko etonatohme ymaro, tykase Koria, tounohse toto eya.

11Mame mokyro pirixteu omiry etaryke tyya xine, tõserehse Sauu tomo ipoetory tõ maro. Enaromỹke toehse toto tonaroxitapãse.

12Morarame Tawi nexiase Jese mũkuru, pata Epyrata pono, pata Perẽ pũto, Juta rãnaõ po. 8me tumũkue Jese nexiase. Tuisame Sauu ahtao tamuhpõme exiketyme Jese nexiase. 13Ipoenõ osemazupu tõ oseruao nexiase Eriape te, Apinatape te, Ximeia, enara. Soutatume toh nexiase Sauu poetoryme. 14Yrome Tawi nexiase akomihpyrykomo. Irui tõ oseruao jũme Sauu maro toh nexiase, 15yrome Tawi toytose erohse Sauu maro, tahxime nymyry pyra. Mame toytose ropa ynororo Perẽ pona tumy eky kaneru tõ poko erohse.

16Morarame kokoro rokẽ ytosene Koria, 40me ẽmepyry punero, Izyraeu tõ enaroximase pakeimo, kokonie pukuro, enara. 17Morarahtao moe, tosao ynara tykase Jese tumũkuru Tawi a:

— Axĩ ke ytoko kajama arose, 10 kirume, wyi maro 10me, orui tõ esaka, toto napyryme. 18Keiju tõ roropa aroko 10me toto esẽ napyryme. Orui tõ eneta kure toto ehtoh waro jehtohme. Mame tooehse ropa awahtao toto ekary etary se ase, kure toto tonese oya exiry waro jehtohme. 19Moe Sauu maro orui tõ mana, ipoetory tõ maro, jakanahmã wewe konõto po, osetapãko pirixteu tõ maro.

20Yrokokoro towõse Tawi pakeimo, toky tõ tynomose eya imepỹ maro, tonahsẽ tapoise, mame toytose tumy omi poe. Toeporehkase ynororo Izyraeu tõ ytory zano etonatoh pona. Kohkohtãko toh nexiase orẽpyra exiketõ samo. 21Atakenaka ytõko Izyraeu tõ nexiase etonatoh pona pirixteu tõ etonie. 22Tynarotyã tynomose Tawi a mõkomo erase maro. Mame tururume toytose ynororo etonatoh pona turui tõ eporyse, ekaropose roropa kure toto ehtoh poko. 23Mame turui tõ maro aotururuhtao ro, Koria tõsenepose. Tykohtase ynororo myatoko Izyraeu tõ netaryme, kokoro rokẽ tykohtatoh saaro. Yrome totase Tawi a. 24Mokyro eneryke tyya xine Izyraeu tõ toepase ropa tonaroxirykõke.

25Ynara tykase toto:

— Mose enetoko! Etatoko, kuenaroximarykõ eya! Sauu omihpyry metatou? Mokyro etaparyhtao, kurãkõ ekarõko eya tuisa mana. Tõxiry ekarõko ipytyme ehtohme. Mame jekyry tõ kowenu nepehmapory onepehmara exĩko mana, jũme, tykase toto.

26Mame imehnomo a tõturupose Tawi:

— Oty apoĩko mokyro totapase ahtao Izyraeu tõ eunohkehpotohme? tykase Tawi eya xine. — Ritonõpo omipona pyra exiketyme mokyro pirixteu. Imehxo Ritonõpo mana. Ipoetory tõ onyporemãkasaromepyra mokyro mana, tykase Tawi.

27Mame mororo saaro Tawi tozuhse, tuisa omihpyry poko:

— Tynekarory kurã ekarõko tuisa mana pirixteuimo Koria etapahpono a, tykase toto eya. 28Mame takorõ omiry etaryke tyya tyekĩtapãse irui Eriape:

— Oty kasehxo koh moehno xiaro? Onoky maro oeky tõ mynomono ona po? tykase. — Awaro ase. Epyrypãko rokẽ mase okurohtao, ajoajohpe rokene. Osetapatoh enese rokẽ moehno, tykase irui Tawi a.

29— Oty ykahxo hko roropa? tykase Tawi eya. — Oturupõ rokehxo puhko, tykase ynororo.

30Mame ewinoino toeramase Tawi imepyny a ekaropotohme ropa tõturupotopõpyry saaro. Mame mororo saaro tozuhse eya xine.

31Mame imepyny a Tawi omiry totase ahtao, toytose ynororo Sauu zuruse. Mame Sauu a Tawi tykohmase tyya imaro tõturutohme. 32Ynara tykase Tawi eya:

— Torẽtyke pyra exiko mokyro pirixteu poko. Etapary kuhnõko ase, tykase Tawi.

33— Yrome mokyro onetapasaromepyra mase. Poetome ro mase. Moino ro mokyro tõsetapary poko torẽnase poetome ro tahtao ro, tykase Sauu. 34Yrome ynara tykase Tawi eya:

— Ỹ, etako pahne, papa eky pynanohneme ase erohnõko. Mame kaikuxi tõ tooehse ahtao papa eky esekase, reão te, uuso roropa, 35mokyro ekahmãko ase etapatohme ymyxiry ke kaneru pynanohtohme. Mame jesekary se reão ahtao esenary poko apoĩko ase. Etaetapãko ase ymyxiry ke aorikyry ponãmero, tykase. 36— Morara tyrise ya reão poko te, uuso poko roropa. Morararo mokyro pirixteu etapãko ase, Ritonõpo omipona pyra exikety, ipoetory tõ poremãkapory se exikety. 37Ritonõpo a typynanohse ywy jesekara reão tõ ehtohme uuso tõ roropa. Moro saaro ypynanohnõko mana jetapara mokyro pirixteu ehtohme, tykase ynororo Sauu a.

— Ỹ, omorohko. Ytoko. Ritonõpo amaro mana, tykase Sauu.

38Mame tykyryry, osewomatoh tõkehko metau risẽ, tokarose Sauu a, Tawi ewome repe. Zupuhpyry ewome te, zoko ewome, enara. Moro ke Tawi tupohtose Sauu a repe.

39Mame Sauu tapemã roropa tapoise eya repe. Yrome ytopyra toehse ynororo, erẽnara toexiryke. Ynara tykase Sauu a ynororo:

— Ytosaromepyra ase senohne poko erẽnara jexiryke, tykase Tawi.

Mame Sauu kyryry touse ropa eya. 40Tymyxiry rokẽ tapoise ropa eya. Mame topu kurãkõ tymenekase 5me eya iporiry kuao. Moro topu tõ tyrise eya typãtorona aka. Mame parateira ke tomahpõke toytose ynororo Koria ẽpataka.

41Mokyro Koria, pirixteu oehnõko nexiase. Akorehmane, aosewomatoh arone esemazupurume oehnõko nexiase. Ameke pyra tooehse ynororo ahtao Tawi a, 42tõsenuhmase ynororo. Tawi tonese eya, poetome ro, nuasemã enekure exikety. Mame Tawi tounohse eya, 43ynara tykase:

— Otyme kure moro wewe nae? Oekyme kaikuxi jekarõko ma? Ya oehnõko ma wewe ke ypipohtohme? Omi xihpyry ke tykerekeremase Tawi eya. — Popyra oripõko ase pirixteu tõ neponãmary a, tykase Koria. 44Tonaroximase ynororo repe:

— Osehko xiaro. Kurumu zohme oekepyry ekarõko ase, onokyro tõ zohme roropa oekarõko ase, tykase Koria.

45Mame Tawi a roropa tozuhse myatoko:

— Omoro mase oehnõko ya tytapemake te, tywaratake te, typuniãoke, enara. Yrome ywy oya ytõko ase Ritonõpo Imehxo Exikety omi poe. Izyraeu tõ Esẽme Ritonõpo mana, onykerekerematyã Esemy. 46Seroae ro oekarõko Ritonõpo mana ya. Oporemãkapõko ase. Oupuhpyry kohnõko ase. Mame kurumu zohme exĩko amaronõpo tõ mana, pirixteu tõ soutatu tõ ekepyry. Onokyro tõ zohme exĩko roropa matose. Mame sero nono põkõ emero zuaro exĩko Ritonõpo poko, Izyraeu tõ Esẽ poko. 47Mame Izyraeu tõ roropa tuaro exĩko mã toto Ritonõpo poko. Ahno pyre, warata tõkehko se pyra mana ipunaka typoetory tõ pynanohtohme. Kuesẽkõ rokẽ oetapãko mana, ynoro rokẽ oporemãkapõko mana yna a, tykase Tawi.

48Mame mokyro pirixteu aepyryhtao ro tururume toytose Tawi eya, etonatoh pona. 49Topu touse eya parateira aka tyritohme, ematohme Koria pona, ẽmyty totapase eya rahkene. Toepukase ynororo tõmyty po nono pokoxi. 50-51Mame tytapemake pyra toexiryke toytose Tawi tururume Koria pona. Itapemã tapoise eya ẽ ae, zupuhpyry tyhkohse eya itapemanỹpyry ke ro. Moro ke Koria typoremãkase Tawi a, parateira ke topu maro.

Moro eneryke tyya xine, topekõ pirixteu orẽpyrahxo exikety etapatopõpyry eneryke tyya xine typoremãse toto. Toepase toto tururume. 52Mame Izyraeu tõ tyjamihtase, Juta tõ maro. Towõse toto, tykohtase roropa toto opore. Mame pirixteu tõ tokahmase eya xine pata Kate pona Ekorõ omõtoh pona roropa. Aorihtyã ekepyry osema ehpikuroko typahse nexiase, Saaraĩ esemary ae pata Kate pona, Ekorõ pona roropa, enara. 53Mame pirixteu tõ ekahmaxĩpo toeramase ropa Izyraeu tomo topetõkara esahpyry pona. Mame mõkomo itamurume pirixteu tõ nynomohpyry tanỹse eya xine tykyryrykõme. 54Mame Koria pyrẽpyry tarose Tawi a tytapyĩ taka. Zupuhpyrỹpyry tarose eya Jerusarẽ pona.

55Mame Tawi enẽko Sauu nexiase aytoryhtao pirixteu etapase. Tõturupose ynororo tysoutatu esemy Apinea a:

— Apinea, onoky mũkuru koh mose ro? tykase.

— Kũ morararo zuaro pyra ase, tykase ynororo eya.

56— Morara ahtao zurupoko zuaro jehtohme, tykase.

57Naeroro tooehse ropa Tawi ahtao, Koria etapaxĩpo, tarose ynororo Apinea a Sauu ẽpataka. Mame Tawi a Koria zupuhpyry tarose tomahpo. 58Toeporehkase ahtao Sauu ẽpataka ynara tykase Sauu eya:

— Aimo, onoky mũkuru mano? tykase.

— Papa mokyro Jese, opoetoryme exikety, pata Perẽ pono, tykase ynororo Sauu a.