33
Jeikobnoŋ Iisoowo aitoŋgori.
Jeikobnoŋ jaaya uuŋ waama Iisoonoŋ ejauruta 400 yoŋowo motooŋ kananoŋ kagiti, ii iŋiiro. Kawaajoŋ meraborauruta mendeema oŋoma Lea, Reizel ano weleŋ embawoita yoŋoo borogianoŋ oŋono.
Kaeŋ ama oŋoma kokaeŋ areŋgoŋ oŋono: Weleŋ embawoita yoronoŋ meraboraurugara uŋuama wala keŋgi. Yoŋoo gemagianoŋ Leanoŋ meraborauruta yoŋowo keŋgi Reizel ano meria Joosef yoronoŋ daandaaŋ keni.
Sumaŋa kaeŋ areŋgoŋ oŋoma aŋo yoŋoo wosogianoŋ wala kema simiŋ kuma namonoŋ usugoŋ waaro indiŋa 7 kolooro kema dataa jaasewaŋanoŋ keuro. Keuroto, Iisoonoŋ koga iimambaajoŋ uulaŋawo bobogariŋ kaŋ suuŋgoŋ muŋ borianoŋ aroyanoŋ giliro kemero buuta kitoŋ nero urusaaŋ aori. Iisoonoŋ jaaya uuŋ waama Jeikobwaa embamerauruta iŋiima koga qisiŋ muro: “Koi daeŋ yoŋonoŋ giwo kaju?” Qisiŋ muro kokaeŋ meleeno: “Anutunoŋ kaleŋ moriaŋa qaganoŋ merabora koi weleŋ ejaga nii nonota kajoŋ.”
Kaeŋ meleeno weleŋ embawoita yoronoŋ meraboraurugara yoŋowo kosere kouma simiŋ kuma namonoŋ usugogi. Kawaa gematanoŋ Lea ano meraborauruta yoŋonoŋ kaaŋiadeeŋ kosere kouma simiŋ kuma namonoŋ usugogi. Tetegoyanoŋ Joosef ano Reizel yoronoŋ kosere kouma simiŋ kuma namonoŋ usugori.
Kaeŋ aŋgi Iisoonoŋ kokaeŋ qisiŋ muro: “Eja ano oro tuuŋ kuuya kananoŋ mokolooŋ oŋonjeŋi, ii kania naata wasiŋ oŋona kajuya?” Kaeŋ qisiŋ muro kokaeŋ ijoro: “Oo eja poŋna, niinoŋ ii goo jaaganoŋ kiaŋkoomu mokoloomambaajoŋ ama wasiŋ oŋombe.”
Kaeŋ jeroto, Iisoonoŋ qaa kokaeŋ ijoro: “Oo kona, ii noonoŋ mamaga sonanoŋ raju. Kawaajoŋ ii saanoŋ toroqeŋ geeŋgaa buŋa kolooŋ ewaa.”
10 Kaeŋ ijoro Jeikobnoŋ kokaeŋ jero: “Kaeŋ qaago. Giinoŋ niimanaaŋ ama ala awaa meŋ nona goo jaasewaŋga iibe Anutuwaa jaasewaŋa kaaŋa kolooja. Kawaajoŋ nii goo jaaganoŋ kiaŋkoomu mokoloojeŋi eeŋ, mono kalena koi saanoŋ buŋa qeŋ aowa. 11 Anutunoŋ kaleŋ moriaŋ qendeema nono laligoŋ koube iwoi kuuya amamaaŋkejeŋi, ii kuuya saanoŋ eŋ nonja. Kawaajoŋ keraqeeaŋgo kalena meŋ kagiti, ii saanoŋ mewa.” Kaeŋ ijoŋ kaparaŋ koma nanotiwaajoŋ Iisoonoŋ keraqeeaŋgo kaleŋa ii buŋa qeŋ aoro.
12 Buŋa qeŋ aoŋ kokaeŋ jero: “Mono saanoŋ toroqeŋ kemboŋa. Niinoŋ koipugia koloowe oŋo saanoŋ niwo kagi kemboŋa.”
13 Kaeŋ jeroto, Jeikobnoŋ kokaeŋ ijoro: “Eja poŋna, moba. Meraborauruna yoŋonoŋ esuŋgia kamakamaata kolooju ano lama nemuŋa ano bulmakao nemuŋa meraboragia aju oŋomakejuti, niinoŋ ii kalaŋ koma oŋomakejeŋ. Kaeŋ kolooro ii kana kembuwaajoŋ weemboria motooŋgowaa so molaŋkota oŋotaawonagati eeŋ, yoŋonoŋ mono esuŋgia kamaaro korebore komuwuyaga. 14 Kawaajoŋ eja poŋna, gii saanoŋ wala kena weleŋ ejaga niinoŋ sosooda gemaganoŋ gotaaŋ kamaŋa. Oro oŋotaawe wosonanoŋ wala kembuti ano meraborauruna esuŋgiaa so osoŋosoŋ kaŋ kaŋ era Seir gomanoŋ somatana goonoŋ kouboŋa.”
15 Kaeŋ ijoro Iisoonoŋ kokaeŋ jero: “Kaeŋ kolooro nii saanoŋ ejauruna tosaaŋa oŋomesaowe giwo osoŋ kawu.” Kaeŋ jero Jeikobnoŋ kokaeŋ qisiro: “Gii mono naambaajoŋ kaeŋ anaga? Oo eja poŋna, nii goo jaanoŋ kiaŋkoomu mokoloowe mono sokoma nono tegoja.”
16 Kaeŋ jero Iisoonoŋ weemboria iikanoŋadeeŋ eleema kema Seir gomaŋanoŋ keuro. 17 Jeikobnoŋ Sukot gomanoŋ kema iikanoŋ aŋaa miria osoŋ orouruta yoŋoojoŋ kuuŋa kuuŋa mero. Kawaajoŋ gomaŋ miri iikawaa qata Sukot (Halihali) qamakeju. Kiaŋ.
18 Jeikobnoŋ tani kaaŋanoŋ Mesopotemia (Padan Aram) baloŋ mesaoro. Mesaoŋ kaŋ Keinan balombaa taoŋ qata Sekem kanoŋ awaagadeeŋ kouro. Kouma opo sel kuuŋa taoŋ kosianoŋ baloŋ korianoŋ mororoŋgoŋ kuuŋ ragi. 19  * Joos 24.32; Jon 4.5 Opo sel kuuŋa baloŋ korianoŋ kuuroti, iinoŋ gomaŋ kitia ii Sekembaa maŋa Hamor iwaa merauruta yoŋoonoŋga silwa kota 100 kanoŋ sewaŋa mero. 20 Sewaŋa meŋ kanoŋ jiwowoŋ alata moŋ meŋ qata “El, Israelwaa beŋ Anutuya,” kaeŋ qaro. (El = beŋ)

*33:19: Joos 24.32; Jon 4.5