24
Jiisasnoŋ koomunoŋga waaro.
Mat 28.1-10; Maak 16.1-8; Jon 20.1-10
Sabat kendoŋ ragi tegoro Sonda umugawodeeŋ gomaŋ ano emba yoŋonoŋ waama jiniŋ marae uŋkoowagawo mozozoŋgogiti, ii meŋ qasirinoŋ keŋgi. Kema moŋnoŋ qasiriwaa qaa ootanoŋ jamo somata qetano kenoti, ii iigi. Ii iima jamo kobaawaa uutanoŋ ugito, Poŋ Jiisaswaa qamoya mende mokoloogi. Kawaajoŋ uugia uma kamaaro moma naŋgi eja woi malekugara taaŋa kokobilibiliawo yoronoŋ bagianoŋ nani iriigi.
Ii iriima awawaliŋ balonoŋ kemeŋ adaragogi kokaeŋ iŋijori, “Jaawo kotiiŋ laligoji, ii mono nomaembaajoŋ koomuya yoŋoo batugianoŋ moŋganju? * Mat 16.21; 17.22-23; 20.18-19; Maak 8.31; 9.31; 10.33-34; Luuk 9.22; 18.31-33Iinoŋ koi mende ejato, mono gbiliŋ waaja. Galili prowinsnoŋ laligoŋ qaa iŋijoroti, ii mono romoŋgowu: Iinoŋ kokaeŋ jero, ‘Moŋnoŋ Siwe gomambaa Eja hoŋa memelolo meŋ muro gawman eja sisiwerowerogiawo yoŋoo boronoŋ keno maripoonoŋ qegi komuŋ weeŋ karooŋ kolooro gbiliŋ waabaa.’ ”
Kaeŋ jeri qaaya ii momogianoŋ keuro romoŋgogi. Kaeŋ romoŋgoŋ qasirinoŋga eleema kaŋ iwoi kuuya kolooroti, iikawaa buju qaaya ii gowoko 11 ano tosaaŋa kuuya ii iŋijogi. 10 Qaa ii iŋijogiti, ii Maria Magdalaga, Joana ano Maria Jeimswaa nemuŋa ano emba tosaaŋa yoŋowo laligogiti, iyoŋonoŋ ii kaŋ aposol ii iŋijogi.
11 Buju qaa ii iŋijogito, ii mogi qaa omayaaŋ kolooro ii mende moma laarigi. 12 Mende moma laarigito, Piitonoŋ waama bobogariŋ qasirinoŋ kema jamo kobaawaa uutanoŋ uuro keno opo taaŋa esuugiti, iikayadeeŋ raro iiro. Ii iima iwoi kolooroti, ii aŋodeeŋ romoŋgoŋ waliŋgoŋ mirinoŋ eleeno. Kiaŋ.
Gowoko woiyanoŋ Emeus kananoŋ keni.
Maak 16.12-13
13 Weeŋ iikanondeeŋ Jiisaswaa gowokouruta yoŋoonoŋga woiyanoŋ Jerusalem siti mesaoŋ gomaŋ qata Emeus sewen mail kanoŋ kembojoŋ keni. 14 Kananoŋ kema iwoi kolooroti, ii kuuya iyaŋgarodeeŋ amiŋ mori. 15 Ii amiŋ moma kania jeŋ bimooŋ keni Jiisasnoŋ aŋo kosogaranoŋ keuro motooŋ keŋgi. 16 Keŋgito, jaagara kojaŋgiro ii mende iima kotori. 17 Mende iima kotori kokaeŋ irijoro, “Oro aŋgarodeeŋ naa qaaga kananoŋ amiŋ moma kajao?” Kaeŋ irijoro doroŋ ama wosobiri jaajaa uuŋ iima nani.
18 Iima nama yoroonoŋga moŋ qata Kliopas iinoŋ kokaeŋ qisiŋ muro, “Pasowa kendonoŋ iwoi kolooroti, ii Jerusalem ejemba kuuyanoŋ moju. Gii motooŋgonoŋ wabaga kolooŋ ii mende mojaŋ me?”
19 Qisiŋ muro “Ii naama?” jero moma kokaeŋ ijori, “Nazaret eja Jiisaswaanoŋ iwoi kolooroti, mono ii. Iinoŋ gejatootoo ejaga laligoŋ Anutu ano ejemba kuuya yoŋoo jaagianoŋ nanamemeŋ ku-usuŋawo ama qaa kotakota jeŋ laligoro. 20 Kaeŋ laligoro ananaa jigo gawoŋ galenana ano galeŋkoŋkoŋ ejaurunananoŋ ii wama gawanawaa boronoŋ aŋgi komuwaatiwaajoŋ jeŋ tegoro maripoonoŋ qegi komuro. 21 Iinoŋ Israel kanagesonana kasanoŋga isama dowenana mewaatiwaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ ama laligoninto, ‘Yei!’ Ii mono qegi komujaa. Iwoi ii kolooro laligoŋ kouniŋ kete somaŋa karooŋ koloodaboroja.
22 “Ii mende sokono kete nonoonoŋga emba tosianoŋ qaanoŋ kuuŋ waliŋgoŋ nonoŋgi laligojoŋ. Yoŋonoŋ gomaamba amandiinoŋ qasirinoŋ kema 23 qamoya mende mokolooŋ eleema kokaeŋ jejuya, ‘Nono Siwe gajoba woiwaa jaameleeŋ uŋa iiniŋ yoronoŋ ‘Jiisasnoŋ gbiliŋ laligoja,’ jeri mojoŋ. 24 Qaa ii moma eja nonowo laligojuti, iyoŋoonoŋga tosianoŋ qasirinoŋ kema emba yoŋonoŋ qaa jejuyati, iikawaa so ero iijuya. Roŋ gbameŋa iijuyato, iyaŋa mende iijuya.”
25 Qaa ii moma kokaeŋ irijoro, “Yei! Oŋo gejatootoo yoŋonoŋ qaa jegiti, ii kuuya mono naambaajoŋ ataqataŋ ama ajojooŋ gaonjaajaa laligoŋ mende moma laariju? 26 Hamoqeqe Toya Kraistnoŋ siimbobolo kaaŋa momago iyaŋaa asamararaŋ uutanoŋ ubaa. Iikawaa so oogita eja me qaago?” 27 Kaeŋ irijoŋ Mooses ano gejatootoo ejemba kuuya yoŋonoŋ qaa jegiti, iikanoŋa kanaiŋ iyaŋaa qaa kuuya oogita eji, iikawaa kania jeŋ asariŋ orono.
28 Jeŋ asariŋ oroma kema gomaŋ kembojoŋ jeŋ keniti, ii dodowiŋ kanoŋ toroqeŋ kemambaajoŋ moro. 29 Kaeŋ moroto, yoronoŋ kaparaŋ koma kokaeŋ ijori, “Gomaŋ mare kolooro weeŋ jaayanoŋ kememambaajoŋ anja. Kawaajoŋ saanoŋ norowo rama ewa.” Kiaŋ ijori yorowo mirinoŋ uma ragi. 30 Rama yorowo nene newombaajoŋ ama bered meŋ kotuegoŋ motoŋ oromambaajoŋ ano iwoi kokaeŋ kolooro:
31 Iikanondeeŋ jaagaranoŋ tooro iima kotori ayayooga kono mombo mende iiri. 32 Kaeŋ kolooro aŋgarodeeŋ kokaeŋ amiŋ mori, “Kana somatanoŋ Buŋa Terewaa qaa jeŋ kania jeŋ asariŋ noronji, kambaŋ iikanondeeŋ mono uunaranoŋ gere jejiwaa so mojo.”
33 Kaeŋ jeŋ iikanondeeŋ waama Jerusalem sitinoŋ eleema keuma gowokouruta 11 ano alaurugia yoŋowo ajorooŋ ragiti, ii mokolooŋ oŋoni. 34 Mokolooŋ oŋoni kokaeŋ iŋijori, “Poŋnoŋ mono hoŋa waama Saimombaanoŋ asugijaa.”
35 Kaeŋ iŋijori iyaŋgoro kananoŋ iwoi kolooro ano bered motoroti, kambaŋ iikanoŋ uugara tooro moma kotori, iikawaa sunduya meŋ oŋoni. Kiaŋ.
Jiisasnoŋ gowoko tuuŋa asugiŋ oŋono.
Mat 28.16-20; Maak 16.14-18; Jon 20.19-23; Apo 1.6-8
36 Gowokouruta yoŋonoŋ qaa ii amiŋ moma ragi iikanondeeŋ Jiisas aŋo batugianoŋ asugiŋ nama kokaeŋ iŋijoro, “Alauruna, luaenoŋ mono oŋowo ewa!”
37 Kaeŋ iŋijoro toroko moma jeneŋgia ororo “Ome kokoosuga iijoŋ,” iikaaŋ romoŋgogi. 38 Kaeŋ romoŋgogito, kokaeŋ iŋijoro, “Oŋo nomaembaajoŋ aaruŋ momo kaaŋa uugianoŋ kolooja? 39 Nii neeno koi laligojeŋ. Ii mono aŋgio kana borona uuŋ iima mobu. Ome kokoosu ii siibusugia qaa. Nii siibusunawo nambe niiju. Mono noosiriŋ niima kotowu.”
40 Kaeŋ iŋijoŋ kana boria qendeema oŋono. 41 Qendeema oŋonoto, ii korisorogiaajoŋ kileŋ mende moma laariŋ waliŋgoŋ ragi kokaeŋ qisiŋ iŋijoro, “Nembanenegia moŋ koi raja me qaago?” 42 Kaeŋ qisiŋ iŋijoro sora jejetaa kitia moŋ mugi. 43 Mugi meŋ nero iigi.
44 Nero iigi kokaeŋ iŋijoro, “Nii oŋowo laligoŋ kambaŋ kanoŋ qaa iŋijowe mogiti, iikawaa hoŋa ii kambaŋ kokanoŋ kolooro iiju. Niinoŋ kokaeŋ jeŋ laligowe: Noo qaa ii Mooseswaa Kana qaa ano gejatootoo eja yoŋoo Buju Tere ano Ondino (Buŋa rii) buknoŋ oogita eji, ii kuuya mono hoŋawo koloodaborowaa.”
45 Kaeŋ iŋijoŋ iikanondeeŋ Buŋa Terewaa kania moma kotowutiwaajoŋ uugia metooro. 46 Metooŋ kokaeŋ iŋijoro, “Qaa kokaeŋ oogita eja: Kraistnoŋ siimbobolo moma komuŋ somaŋa karooŋ kolooro koomunoŋga waabaa. 47 Kawaajoŋ oŋonoŋ mono Jerusalem sitinoŋ kanaiŋ Buŋa qaa noo qananoŋ jeŋ asariŋ kantri kuuya sokoma kema uukuukuu meŋ oŋomakebu. Daeŋ yoŋonoŋ uugia meleembuti, Anutunoŋ mono iyoŋoo siŋgisoŋgogia soŋgbama mesaowaa.
48 “Qaa ii hoŋawo kolooro ano koloowaati, oŋo ii kolooro iima naŋgoŋ jeŋ daŋgunu kaaŋa nambu. 49  * Apo 1.4Mobu! Maŋnanoŋ kaleŋ oŋombaatiwaa qaa somoŋgoroti, niinoŋ ii wasiwe uugianoŋ kemebaa. Eukanoŋa ku-usuŋ ambe qagianoŋ ubaa. Oŋo mono siti koi kanoŋ iikawaajoŋ mamboma rama laligowu.” Kiaŋ.
Jiisasnoŋ Siwe gomanoŋ uro.
Mat 16.19-20; Apo 1.9-11
50  * Apo 1.9-11Jiisasnoŋ qaaya jedaboroŋ gowokouruta uŋuama kema Betani gomaŋ kosianoŋ keuma iikanoŋ boria metaama kotuegoŋ oŋono. 51 Kotuegoŋ oŋono iikanondeeŋ Anutunoŋ wano oŋomesaoŋ Siwenoŋ uro. 52 Uro korisoro somata moma usugoŋ waeya meŋ mepeseeŋ muŋ Jerusalem eleeŋgi. 53 Eleema suulaŋ jiwowoŋ jigonoŋ laligoŋ Anutu mepeseeŋ muŋ laligogi. Kiaŋ.

*24:6: Mat 16.21; 17.22-23; 20.18-19; Maak 8.31; 9.31; 10.33-34; Luuk 9.22; 18.31-33

*24:49: Apo 1.4

*24:50: Apo 1.9-11