13
Haala tuubugol e halkagol
E oon wakkati, won warɓe so kumpiti Iisaa ko hewtii Galilinkooɓe yogaaɓe. Ɓe mbii Pilaatu* Pilaatu yo hooreejo leydi Yahuudiya. jillondiriino ƴiiƴam maɓɓe e ƴiiƴam sadakaaji maɓɓe. Iisaa jaabii ɓe, wii:
—Oɗon miila ɓee Galilinkooɓe torraaɓe ɓuri luuttude diina Galilinkooɓe heddiiɓe ɓee naa? Miɗo haalana on: wanaa non. Kaa so on tuubaali, on fuu hono non kalkorto-ɗon. Naa oɗon miccitoo sappo e njetton ɓe suudu Silowam toowndu nduu saami e mum'en faa maayi ɓee? Oɗon miila kamɓe ɓuri Urusaliima fuu junuubu naa? Miɗo haalana on: wanaa non. Kaa so on tuubaali, on fuu hono non kalkorto-ɗon.
Caggal ɗum, o waɗani ɓe ngol banndol:
—Neɗɗo gooto tutiino ibbi ley ngesa mum. O wari teɓude ki, kaa o tawaali e makki fay huunde. Non o wii golloowo ngesa oo: «Hikka woni duuɓi tati, hitaande fuu mi waran faa mi teɓa ki, mi tawa ki rimaali. Feƴƴu ki! So walaa ko ki nafata, ko saabii so eki itta semmbe leydi ndii?» Golloowo oo wii mo: «Kalfaaɗo, yoppu ki ɗoo faa mawuuri. Ɗoo e nden, mi gaawtoto foomre makki, mi waɗa hen birgi. Ana moƴƴa ki rima ɗoo e mawuuri. So ki rimaali, peƴƴaa ki.»
No Iisaa selliniri debbo ley ɲalaande fowteteende
10 Waɗiino e ɲalaande fowteteende wootere, Iisaa ana darii ana waajoo ley suudu waajordu wooturu. 11 Debbo gooto mo ladde ɲawni duuɓi sappo e jetti ana tawaa ɗon. O turiiɗo tan, o waawaa dartaade fey. 12 Nde Iisaa yiinoo mo ndee, noddi mo, wii mo:
—Banndam debbo, a daɗii e ɲaw maa oo.
13 Iisaa fawi juuɗe mum dow makko, non o dartii cot! Hedde omo yetta Laamɗo. 14 Jaka hooreejo suudu waajordu oo mettaama ko Iisaa sellini neɗɗo ley ɲalaande fowteteende koo, wii yimɓe ɓee:
—Balɗe jeegom kaanɗe golleede ana ngoodi. E ɗeen balɗe kaan-ɗon warde sellineede, wanaa e ɲalaande fowteteende.
15 Iisaa jaabii mo, wii:
—Naafigi'en! Wanaa homo e mon fuu ana humta nagge mum naa ndakiiwa mum ɲalaande fowteteende yarnoya ɗum naa? 16 Oo debbo taanii Ibarahiima, mo Ibiliisa haɓɓiri duuɓi sappo e jetti, haanaa humteede ɲalaande fowteteende naa?
17 Nde Iisaa haalnoo ɗum ndee, wayɓe mum ɓee fuu njaagii faa walaa seese. Kaa jamaa oo fuu ana seyii e dow kaayeefiiji ɗi o waɗata ɗii.
Banndi haala Laamu Laamɗo
18 Iisaa wii:
—Hono Laamu Laamɗo wa'i? Koɗum nanndinan-moo-mi? 19 Laamu Laamɗo ana nanndi e ngeeƴu buyaage mo neɗɗo ɓami, aawi e sardiŋe mum. Ngeeƴu oo fuɗi, laatii lekki faa pooli ana ɲiɓa cuuɗi e caɓe mum.
20 O wii kasen:
—Koɗum nanndinan-mi e Laamu Laamɗo oo? 21 Omo nanndi e ƴuufinirdi ndi debbo ɓami, so jiiɓi e saawal tati conndi alkama faa ndi fuu ndi ƴuufi.
Haala damal paaɗungal
22 Iisaa ana fa'i Urusaliima, ana faŋa geelle e gure fuu, ana waajoo. 23 Neɗɗo gooto lamndii mo:
—Moobbo, yimɓe seeɗa tan kisata naa?
O wii ɓe:
24 —Tiinnee naatiron damal paaɗungal ngal, sabi miɗo wiya on: heewɓe njiɗan naatude, ndonka. 25 So jom galle oo immiima sokii damal ngal, onon on keedii sella oɗon calmina, oɗon mbiya: «Kalfaaɗo, udditan min!» o jaaboto on: «Mi anndaa to njeye-ɗon!» 26 Nden, on ndaroto oɗon mbiya: «Min ɲaamdii e maa, min njardii e maa, a waajike e daalaaje amen.» 27 Mo jaaboto on: «Mi anndaa to njeye-ɗon. Ngoɗɗee kam, onon ooɲiiɓe!» 28 On njiyan Ibarahiima e Isiyaaka e Yaakuuba, kaɲum e annabaaɓe fuu ley Laamu Laamɗo, tawa onon oɗon mbedaa sella. Ɲannde nden on mboyan, on ŋerƴondiran ɲiiƴe kammari mimsee mon. 29 Yimɓe iwran funnaange e hiirnaange, saahal e ɓaleeri, njooɗoo ɲaamda ley Laamu Laamɗo. 30 Nden yoga e caggalaaɓe laatoto ardiiɓe, yoga e ardiiɓe laatoto caggalaaɓe.
No Iisaa suŋlirani yimɓe Urusaliima
31 E oon wakkati fuu, yoga e Farisa'en ngari, mbii mo:
—Iw ɗoo, njahaa e laawol maa, sabi Hirudus kaananke oo ana tewta no warde.
32 O wii ɓe:
—Njehee mbiyoyee ndoɓu oo: «Miin, mi ribban laddeeji, mi sellinan ɲawɓe hannde e janngo. Ɲalooma tataɓo oo mi timminan golle am fuu. 33 Kaa ana tilsi mi yaha hannde e janngo e faɓɓi-janngo, sabi annabaajo haanaa maayde so wanaa ley Urusaliima.»
34 Hay yimɓe Urusaliima, on mbarii annabaaɓe, on mbardii nelaaɓe e mon kaaƴe! Cili kuurɗi njiɗu-mi hawrintinde ɓiɓɓe mon no cofal hawrintinirta ɓiɓɓe mum ley biifoole mum nii. Kaa on njaɓaali. 35 Ɗum nee, on ɗaldete e Suudu mon Dewal, ndu laatoo saabeere. Miɗo wiya on: on njiyataa kam so wanaa faa wakkati mo mbiyaton e mum: «Barke woodanii gardoowo e dow innde Joomiraaɗo!» Jabuura 118.26

*13:1 Pilaatu yo hooreejo leydi Yahuudiya.

13:35 Jabuura 118.26