24
Haala taagumansaaji kollooji timmooɗe aduna
Nde Iisaa yaltunoo Suudu Dewal Mawndu ndee, taalibaaɓe mum ɓattitii ɗum, kolli ɗum maadiiji galle mayru ɗii. O wii ɓe:
—On njii ɗum ɗoo fuu naa? Miɗo haalana on goonga: fay haayre wootere heddataako ɗoo ana fawii dow wonnde, fuu wurjinte.
Nde Iisaa jooɗinoo dow waamnde haayre wiyeteende Jaytun ndee, taalibaaɓe makko ngari e makko kaɲum'en tan, mbii mo:
—Humpitin min nde ɗum waɗata. Taagumansa homo hollata gartol maa, kaɲum e timmooɗe aduna?
O jaabii ɓe, o wii:
—Ndeentee pati fay gooto ƴoɲɲa on. Sabi heewɓe ngardan innde am, gooto e mum'en fuu wiya: «Miin woni Almasiihu oo.» Ɓe ƴoɲɲan heewɓe. On nanan golowole e kabaaru golowole kaa pati kulee! Ana tilsi ɗum waɗa, kaa ɗum wanaa timmooɗe tafon. Leɲol haɓan e leɲol, laamu haɓan e laamu. Yolbereeji ngaɗan, leydi dimmboto e nokkuuje yogaaje. Ɗum kaa fuu hono no puɗɗooɗe ŋatawere ɓeynoowo nii.
Nden, yimɓe naɓan on e carirɗi yalla oɗon torree, mbare-ɗon. Leɲi ɗii fuu mbaɲan on saabe am. 10 Oon wakkati, heewɓe njoppan goonɗinal mum'en, ana njammbondira ana mbaɲondira e ko'e mum'en. 11 Annabaaɓe peneeɓe heewɓe ɓanngan, ƴoɲɲa heewɓe. 12 Bonanndaaji keewan faa jilli yimɓe heewɓe ɓuuɓta. 13 Kaa muɲuɗo faa timmooɗe, joomum hisinte. 14 Oo ɗoo Kabaaru Lobbo haala Laamu Laamɗo ooynete e aduna oo fuu, yalla leɲi ɗii fuu ana keɓa seedaaku oo. Nden, aduna timmata.
Haala torra mawɗo gaɗoowo
15 —Nde njii-ɗon «huunde harmunde bonnde»,* Daniyel 9.27; 11.31; 12.11 ko annabi Daniyel haalnoo koo ana e nokku ceniiɗo oo Ɗoo Iisaa haali ko annabi Daniyel sappinoo: kaananke gooto wattan tooru e ley Suudu Dewal Mawndu Yahuudiyankooɓe. Ko o sappinoo koo waɗii gila Iisaa finaali. Jooni Iisaa wii hono majjum wartan kasen. (jannguɗo ɗum, tiinnoo faama) 16 nden, tawaaɓe ley Yahuudiya fuu yo ndogu peewa baamle kaaƴe. 17 Tawaaɗo dow bene, pati wiya ɓaman kaaki ley suudu mum. 18 Tawaaɗo gese, pati wirfoo so wiya ɓamoowo saaya mum. 19 Bone yanan e haamili'en e muyninooɓe ley ɗeen ɲalaaɗe! 20 Ɲaagee Laamɗo pati doddu mon laatoo wakkati dabbunde naa ɲalaande fowteteende. 21 Sabi nden, torra mawɗo waɗan mo hono mum waɗaali gila puɗɗooɗe aduna, hono makko waɗataa abada kasen. 22 Sinndo tawiino ɗeen ɲalaaɗe ndaɓɓinɗinaaka, fay gooto e ɓiɓɓe aadama hisataano. Kaa Laamɗo raɓɓinɗinirii ɗe sabaabu ɓe o suɓii ɓee. 23 E oon wakkati, so won biiɗo on: «Ƴeewee! Almasiihu annii ɗoo», naa «Omo naa too», pati ngoonɗinee. 24 Sabi almasiihu'en peneeɓe e annabaaɓe peneeɓe ɓanngoyan, ɓe ngaɗa taagumansaaji mawɗi e kaayeefiiji yalla eɓe majjina fay suɓaaɓe ɓee, so ɓe mbaawii. 25 Paamee gasa. Mi haalanii on gila ɗum waraali. 26 So won biiɗo on: «Ƴeewee, omo naa ley ladde jeereende», pati njehee. Naa so won biiɗo on: «Ƴeewee, omo naa to ley cuuɗi too», pati ngoonɗinee. 27 Hono no majere fooynirta kammu gila funnaange faa hiirnaange nii, hono non Ɓii Neɗɗo oo wardata. 28 Ɗo jiibe ngoni fuu, ɗon dute kawritata.
No Ɓii Neɗɗo oo wartirta
29 —Ɗon e ɗon, caggal torra ley ɗeen ɲalaaɗe, naange niɓɓan, lewru ŋoottan yaaynude, koode kammu caaman, kulle gonɗe dow kammu ɗee ndimmboto. Esaaya 13.10; 34.4, Yo'ila 2.10 30 E oon wakkati, taagumansa Ɓii Neɗɗo oo ɓanngan e mbeeyu, leɲi aduna ɗii fuu ngullan. Ɓe njiyan Ɓii Neɗɗo oo, ana wara e duule, ana warda baawɗe mawɗe e teddeengal. 31 Buututal manngal fuufete, o nela malaa'ika'en makko funnaange e hiirnaange, saahal e ɓaleeri, mooɓta suɓaaɓe makko ɓee gila hoore leydi faa hoore leydi.
32 Taykitee ibbe: so caɓe majje keyɗitii, haakolooji majje mbillitii, oɗon anndi ndunngu ɓadike. 33 Hono non, so on njii ɗum fuu, anndee wakkati oo ɓattiima, omo damal galle. 34 Miɗo haalana on goonga: oo jamaanu timmataa tawee kuɗɗe ɗee fuu ngaɗaali. 35 Kammu e leydi timman, kaa haalaaji am ɗii timmataa abada.
Haala timmooɗe aduna
36 —Kaa nden ɲalaande e oon wakkati fay gooto anndaa ɗum, wanaa malaa'ika'en wonɓe dow kammu, wanaa Ɓiɗɗo oo. Walaa annduɗo ɗum so wanaa Baabiraaɗo oo. 37 No jamaanu Nuuhu nii, hono non nanndata so Ɓii Neɗɗo oo ana wara. 38 E ley ɗeen ɲalaaɗe fade ilam tuufaanu ɗam warde, yimɓe ana ɲaama, ana njara, ana ndewla, ana ndewlee, faa ɲannde Nuuhu naati laana kaa. 39 Ɓe miilaali, ɓe njaalaali faa ilam tuufaanu ɗam wari yooli ɓe fuu. Garol Ɓii Neɗɗo oo hono non nanndata. 40 E oon wakkati, worɓe ɗiɗon wonɓe e ngesa ngoota, gooto mum'en naɓete, goɗɗo oo yoppee. 41 Rewɓe ɗiɗon undooɓe dow unirde wootere, gooto mum'en naɓete, goɗɗo oo yoppee. 42 Ndennoo, njeertee, sabi on anndaa wakkati mo Joomiraaɗo mon warata. 43 Paamee ɗum ɗoo: sinndo jom galle ana anndunoo wakkati mo gujjo warata ley jemma, ɗaanataako yoppataa o naata galle mum. 44 Ɗum nee, onon duu lanndinee, sabi Ɓii Neɗɗo oo waran e wakkati mo on miilaali.
Haala golloowo koolniiɗo, kaɲum e golloowo bonɗo
45 —Ndennoo, homo woni golloowo koolniiɗo, hakkilante? Oon woni mo kalfaaɗo mum halfini ɗum koreeji mum faa hokka ɗum'en nguure mum'en e wakkati jiɗaaɗo. 46 Golloowo mo kalfaaɗo mum warti tawi ana hiinnii golle mum, welii hoore. 47 Miɗo haalana on goonga: kalfaaɗo oo halfinan mo jawdi mum fuu. 48 Kaa so golloowo oo yo bonɗo, wii e hoore mum kalfaaɗo mum ɓooyan wartaali, 49 hedde ana fiya waayiraaɓe mum gollooɓe ɓee, ana ɲaamda ana yarda e sigirooɓe, 50 nden, kalfaaɗo oo wartiran ɲalooma mo golloowo oo anndaa e wakkati mo o miilaali, 51 jukka mo jukkungo naawngo, watta mo hakkunde naafigi'en, ton o wullata o ŋerƴondira ɲiiƴe.

*24:15 Daniyel 9.27; 11.31; 12.11

24:15 Ɗoo Iisaa haali ko annabi Daniyel sappinoo: kaananke gooto wattan tooru e ley Suudu Dewal Mawndu Yahuudiyankooɓe. Ko o sappinoo koo waɗii gila Iisaa finaali. Jooni Iisaa wii hono majjum wartan kasen.

24:29 Esaaya 13.10; 34.4, Yo'ila 2.10