EPISTOLA DEL APOSTOL SAN PABLO A LOS ROMANOS
YA'A KUU CARTA JA NI CHAA SAN PABLO APOSTOL NUU ÑAYƗVƗ ÑUU ROMA
1
Sa'a̱n kúta'u̱
Máá‑rí kúu Pablo, mozo Jesucristo, chi ni̱ kana‑ya̱ xiní‑rí kúu‑ri̱ apóstol nuu̱‑yá, te ni̱ teta'a̱n‑ya̱ rúu̱ ja̱ káni‑ri̱ tu̱'un va̱'a Dios. Chi ni̱ keyu'u‑yá onde̱ aná'án. Te súan ni̱ kaka'a̱n cha̱a ni̱ ka̱jani tu̱'un‑ya̱, te yóso núu̱ tutú ii̱. Tu̱'un Se̱'e‑ya̱ ká'a̱n. Te yikɨ kúñu‑ya̱ ní kaku chi̱i tata̱ David. Te ni̱ ka'a̱n ni̱'in Dios ja̱ Sé'e máá‑yá kúu Jito'o̱‑yo̱ Jesucristo. Te yí'i fuerza jíín Espíritu Santo ini̱‑ya̱, sɨkɨ̱ já ní nachaku̱‑ya̱ má'ñú ndɨ́yi. Te ja̱ sɨkɨ́ sɨ́'vɨ́‑yá, ni̱ kani'i̱n‑rí tu̱'un luu íó ini̱‑ya̱. Te kákuu‑ri̱ apóstol ni̱ sá'a‑ya̱, náva̱'a kuandatu̱ ña̱yɨvɨ sɨ́ɨn nación, te kandíja‑i. Suni onde̱ róó, chi ni̱ kana‑ya̱ xiní‑ro̱ náva̱'a ná kɨ́'vɨ‑ró ndá'a Jesucristo. Cháa‑ri̱ tutu̱ yá'a nuu̱ táká róó ja̱ káxiu̱kú‑ró iní ñuu̱ Roma, chi kúndá'ú ini̱ Dios róó. Te ni̱ kana‑ya̱ xiní‑ro̱ ná ndúndoo‑ró. Tu̱'un luu íó ini̱ jíín tú'un kuaká'nu ini̱ ja̱ kíi nuu̱ máá Táa̱‑yo̱ Dios, jíín já kíi nuu̱ máá Jíto'o̱‑yo̱ Jesucristo, ná kóo jíín‑ró jíná'an‑ró. Xnáñúú‑gá nuu̱ Dios máá‑rí, nákuatá'ú‑rí ja̱ sɨkɨ́ róó jíná'an‑ró sá'a Jesucristo. Chi̱ nɨ́ɨ́ ñúyɨ́vɨ jichá tu̱'un kua'a̱n ja̱ kákandíja‑ró‑yá. Te Dios kúu testigo‑ri̱, chi̱ nuu̱‑yá játíñu‑ri̱ jíín iní jíín añú‑ri̱ te jáni‑ri̱ tu̱'un va̱'a Se̱'e‑ya̱. Te nene̱ ká'a̱n‑ri̱ ja'a̱‑ro̱ nú jikán ta'u̱‑rí. 10 Ká'a̱n nda̱'ú nɨ́nɨ‑rí jíín‑yá, sanaa te nú kuní máá Dios, te jaa̱ va̱'a‑ri̱ nuu̱‑ro̱ va̱sté ɨ́ɨn vina‑na̱. 11 Chi̱ kúu ini̱‑ri̱ nde̱'é‑rí nuu̱‑ro̱ jíná'an‑ró, náva̱'a saka‑rí yaku̱ ta'u̱ yí'i Espíritu nuu̱‑ro̱, náva̱'a ná yíja‑ga̱ ini̱‑ro̱ jíná'an‑ró. 12 Súan kuní‑ri̱, náva̱'a ɨɨn ká'nu‑ni ná sándéé iní‑yo̱, chi̱ róó jíín rúu̱ kákandíja ká'nu‑ni‑yó. 13 Ñáni̱, kuní‑ri̱ ja̱ ná júku̱'un ini̱‑ro̱ já tɨnɨ́ jínu ni̱ chaa ini̱‑ri̱ jaa̱‑ri̱ nuu̱‑ro̱, ko onde̱ vina sáni‑ga̱ ndasú ichi‑rí. Chi̱ kuní‑ri̱ kandíja sava‑ró sá'a‑ri̱, nátu̱'un ni̱ sá'a‑ri̱ jíín sáva ña̱yɨvɨ sɨ́ɨn nación. 14 Taú‑ri̱ kani‑ri̱ tu̱'un nuu̱ ñáyɨvɨ griego jíín núu̱ ñáyɨvɨ sɨ́ɨn yu'u, nuu̱ ñáyɨvɨ ndíchí jíín núu̱ ñáyɨvɨ tú jiní kutɨ. 15 Chi̱ ruu̱, ja̱ yúán kúu yachi̱ ini̱‑ri̱ kani‑ri̱ tu̱'un va̱'a‑ya̱ núu̱ róó tuku, ja̱ káxiu̱kú‑ró iní ñuu̱ Roma. 16 Chi̱ tú kúka nuu̱‑rí sɨkɨ̱ tú'un va̱'a, chi̱ fuerza Dios kúu, náva̱'a na̱ni cha̱a nú kándíja‑de te ka̱ku‑de sá'a, ña̱yɨvɨ judío xna'a̱n‑ga̱, te suni ña̱yɨvɨ griego. 17 Te jíín tú'un‑ún jiní ndiji̱n‑yo̱ ndasa íó ndoo ini̱ Dios, te nú kándíja‑yó te kendo̱o‑yó súan. Te kandíja‑ga̱‑yo̱ sá'a‑ún. Nátu̱'un yóso núu̱ tutú: Cha̱a ndaa̱, chi̱ sɨkɨ̱ já kándíja‑de te kuchaku̱‑de, áchí.
Ja̱ kití ini̱ Dios nuu̱ kuáchi
18 Chi̱ onde̱ ichi ándɨ́vɨ́ jiní ndiji̱n‑yo̱ já kití ini̱ Dios jíto‑ya̱ táká tiñu ñáá kásá'a ña̱yɨvɨ já tú káchiñú'ún‑i‑ya̱. Chi̱ jíín tíñu ñáá kásá'a‑i te kájasu̱‑i nuu̱ tú'un ká'a̱n ndaa̱. 19 Chi ta̱ká tu̱'un ja̱ kájini̱ ña̱yɨvɨ ndasa káa Dios, suni a kájini̱ ndiji̱n máá‑i, chi̱ máá Dios ni̱ stá'a̱n ndiji̱n‑ya̱ nuu̱‑í. 20 Onde̱ kɨvɨ̱ ní jukuiñi̱ ñu̱yɨ́vɨ, te kúu jiní ndiji̱n ña̱yɨvɨ ndasa káa tu̱'un sa̱'í Dios, ndasa yí'i fuerza‑ya̱ nɨ́ɨ́ káni jíín ndása I'a̱ kúu máá‑yá. Chi̱ jíín ndátíñu ni̱ sá'a‑ya̱ kúu ja̱ kájuku̱'un ini̱‑i súan. Te ja̱ yúán tú modo nama‑i máá‑i nuu̱ kuáchi‑i. 21 Chi ni̱ kajini̱‑i nuu̱ Dios. Ko tú ní kánakana jaa‑i‑ya̱ já kúu‑ya̱ Dios, ni tú ní kánakuatá'ú‑i nuu̱‑yá, chi̱ sua ni̱ ka̱sáñáá‑i máá‑i jíín tú'un káka'a̱n‑i. Te ini̱ añú‑i ni̱ kutúún, ni̱ ndasu̱. 22 Káka'a̱n‑i ja̱ kákuu ndíchí‑i, ko ni̱ ka̱nduu ñáá‑i. 23 Te Dios ja̱ má té'yu̱ kutɨ‑yá, ndíi ncháa̱ nuu̱ kánchaa̱‑ya̱. Ko ni̱ ka̱sía̱‑i‑ya̱ ni̱ ka̱chiñú'ún‑i muestra ndasa káa ɨɨn cha̱a ja̱ té'yu̱, ndasa kánda̱a tɨsaa̱, kɨtɨ kúu̱n ndá'a jíín kóo̱. 24 Ja̱ yúán ní sía̱ Dios ña̱yɨvɨ‑ún ja̱ ná sá'a máá‑i tiñu chá'án jíín táká ja̱ kíni kákuni̱ ini̱ añú‑i, ɨɨn modo ja̱ kásáchá'án‑i tá'an‑i kúu. 25 Te tu̱'un ndaa̱ ká'a̱n Dios ni̱ kajasu̱ ña̱yɨvɨ‑ún, ni̱ kɨ̱vɨ koyo‑i jíín tú'un tú'ún ni̱ ka̱jatú'ún‑i. Te ni̱ ka̱chiñú'ún‑i ta̱ká ndatíñu ni̱ sá'a‑ya̱. Te súan ni̱ ka̱sá'a ña̱yɨvɨ‑ún, lugar ja̱ chíñú'ún‑i máá I'a̱ ni̱ sá'a‑ún, chi̱ máá‑yá nɨ́ɨ́ káni kúu‑ya̱ I'a̱ ii̱. Amén. 26 Ja̱ yúán Dios ni̱ sía̱‑ya̱‑í ja̱ ná sá'a máá‑i tiñu ja̱ tú íó jíñú'ún, chi̱ onde̱ ñasɨ́'ɨ́, ni̱ ka̱sama‑ña máá modo ja̱ xíin tíñu, te ni̱ kɨ̱vɨ‑ña jíín modo káñáá. 27 Suni súan cha̱a jíná'an‑de, ni̱ ka̱sía̱‑de máá modo ja̱ xíin tíñu jíín ñásɨ́'ɨ́. Te ni̱ ka̱nduki̱jí‑de ni̱ ka̱sá'a kuáxán‑de jíín tá'an yíí‑de. Te ni̱ ka̱sáñáá cha̱a jíín cháa. Te ini̱ yikɨ kúñu‑de bueno ni̱ kani'i̱n‑dé ta'u̱‑dé sɨkɨ̱ kuáchi ni̱ ka̱sá'a‑de. 28 Chi̱ máá‑de tú ní kájatú'ún‑de ja̱ júku̱'un ini̱‑de Dios, Ja̱ yúán ní sía̱ Dios cha̱a‑ún ja̱ ná kúñáá xini̱‑dé jíín já ná sá'a‑de tiñu ja̱ tú íó va̱'a. 29 Ni̱ kútú ndɨ́'ɨ‑de ta̱ká tiñu tú ká'i̱o ndaa̱, kájika téné, kásáñáá, kákutóó iní, tú ká'i̱o va̱'a, kándio ini̱, kája'ni ndɨ́yi, kákana̱á, káxndá'ú, kándukini, 30 kákutuku ini̱ kájito tá'an, káka'a̱n tú'ún sɨkɨ́ tá'an, kájito u'u̱‑de Dios, káka'a̱n ndɨva̱'a, kásávixi̱ máá, kásátéyíí máá, kástúu costumbre káñáá, tú kájandatu̱ nuu̱ táa̱ nuu̱ náa̱, 31 tú kájuku̱'un kutɨ iní, tú káskíkuu tu̱'un kándatu̱'ún, tú kákumani̱ vá'a, tú káinda̱tu núu, tú kákundá'ú ini̱ tá'an. 32 Te cha̱a‑ún, va̱sa a kájini̱‑de ndasa ká'a̱n ley Dios, ja̱ cháa kásá'a súan, ná kúu̱‑de nú kuu̱‑de, te nasu̱ máni ja̱ kásá'a‑de‑ún chi̱ suni kájatú'ún‑de cha̱a kásá'a súan.