7
Te tiputipu te aavvana
Teenei aku taratara i naa mee kootou ni vasiri mai iloto te pas kootou.
E taukareka maa te tanata ki taka see aavana. Tevana iaa, i te tiputipu e hai huri raa ku lasi raa, teenaa, e taukareka maa naa taanata raa ki mee ni aavvana maa laatou, aa naa haahine raa hoki ki mee ni aavvana maa laatou. Te tanata hai aavana raa ki hookii tana haitino ki tana aavana, peelaa hoki, te ffine hai aavana raa ki hookii tana haitino ki tana aavana. Te haitino te ffine raa seai se haitino aana soko ia, teenaa se haitino hoki tana aavana. Peelaa hoki, te haitino te tanata raa seai se haitino aana soko ia, teenaa se haitino tana aavana. Koorua see kapi naa haitino koorua i koorua. Tevana iaa, ki mee koorua e tuku se taratara maa koorua ki see mmoe koorua hakapaa, ki mee se saaita maa koorua ki mee naa taku koorua ki TeAtua, teenaa te ara naa e tonu. Kimuri koorua ku ahe no moemmoe hakapaa hoki. I te ara nei raa, see hai tama i koorua ma ki lavaa te usuusuhia Satan ki ttuu tana huru ki moe ma telaa tama, i koorua seki lavatoa te moemmoe hakakkee i koorua.
Nau see mee atu maa teenei ni taratara hakamaatua kootou ki tautari. Seai. Teenei ni taratara e maanatu nau maa e taukareka kootou ki tautari. Maaoni iaa nau e hiihai are maa kootou hakkaatoa ki mee ma ko nau. Tevana iaa, TeAtua ni hookii mai te kau mee e taukalleka ki taatou; te tama koi e kkee ana mee i telaa tama.
Teenei nau ku taratara ki kootou naa taanata ku see hai aavvana aa ma naa puruna haahine. Kootou e taukalleka te ttaka peenaa soko kootou ma ko nau. Tevana iaa, ki mee kootou see lavatoa te nnoho peenaa, teenaa kootou ku aavvana koi. E taukareka maa kootou ki aavvana, ki see ttuu naa huru kootou i aaraa tama.
10 Nau ku kauatu te taratara hakamaatua nei ki kootou, naa hai aavvana. Teenei seai maa ni tino taratara aku, teenei ni taratara TeAriki: Te ffine hai aavana raa ki see tere no tiiake tana aavana, 11 tevana iaa ki mee a ia ni tere, a ia ki see aavana hoki. Aa ki mee a ia see hiihai maa ia e noho soko ia, a ia ki ahe ki tana aavana mua. Te tanata hai aavana raa ki see tiiake tana aavana. Mt 5.32, 19.9; Mk 10.11-12; Lk 16.18
12 Nau ku kauatu te taratara nei ki kootou hakkaatoa. (Teenei ni taratara taku tino, see mee ma ni taratara TeAriki.) Ki mee maa se tanata e aavana i se ffine see lotu, aa te ffine naa e hiihai kiaa ia, te tanata naa ki see tiiake ia te ffine. 13 Peelaa hoki, ki mee se ffine e aavana see tanata see lotu, aa te tanata naa e hiihai kiaa ia, te ffine naa ki see tiiake ia te tanata naa. 14 Kootou ki illoa maa te ora te tanata see lotu raa ma ki haia TeAtua ki tapu, i aa ia e aavana ki te ffine e lotu. Peelaa hoki, te ora te ffine see lotu raa ma ki haia TeAtua ki tapu, i aa ia e aavana ki te tanata e lotu. Aa ki mee seai raa, naa tamalliki laaua naa ma ki mee ma ni tamalliki te poouri. Maaoni iaa, naa tamalliki naa ku oti te hakatapuria TeAtua. 15 Aa ki mee se tama i te hai aavana naa see lotu, aa e maanatu ma ki tiiake tana aavana e lotu raa, tiiake ia ki hai ki tana maanatu naa. Te tama e lotu raa see hai vana e hakaapiapi ai. I te aa, i kootou ni kannaatia Te Atua ki nnoho hakaraaoi kootou. 16 Kootou naa haahine te lotu, kootou ma ki lavaa maaoni te tokonaki ki naa aavana kootou raa ki illoa maaoni i TeAtua ki ora laatou? Kootou hoki naa taanata te lotu, kootou ma ki lavaa maaoni te tokonaki ki naa aavana kootou raa ki illoa maaoni i TeAtua ki ora laatou?
Te tiputipu ki tauhia kootou
17 Tevana iaa te tama koi ki taaohi ki naa tiputipu te ora TeAriki ni kauake, teenaa ko naa tiputtipu kootou i te saaita kootou ni kannaatia TeAtua. Teenei ko aku taratara e akonaki iloto naa hare lotu hakkaatoa. 18 Ki mee maa se tama ku oti te ssere, aa ki oti raa nei ttama naa ku au no iloa maaoni i TeAtua, teenaa ttama naa ki see mee ma ki huuina a ia te mee naa; aa ki mee se tama see ssere ku au no iloa maaoni i TeAtua, a ia ki see huri no mee ma ki ssere ia. 19 Te ssere raa, teenaa se hakailona vare koi. Te mee maaoni raa, teenaa ko naa tautari taatou ki naa taratara TeAtua. 20 Kootou ki nnoho koi pee ko te nnoho kootou imua, i te saaita kootou ni kannaatia TeAtua. 21 Ki mee kootou ni heheuna ma ni poe i te saaita kootou ni kannaatia TeAtua, kootou ki see mamannatu tammaki; tevana iaa ki mee kootou e hai ara ki hakattana kootou, aa teenaa, kootou mee peenaa. 22 Te tama ni heheuna ma se poe i tana saaita ni kannaatia TeAtua raa, a ia ku mee maa e ttana ki heheuna ia ma TeAriki. Peelaa hoki, te tama ni see heheuna ma se poe i tana saaita ni kannaatia Christ raa, a ia ku mee ma se poe Christ. 23 Kootou ni tauia TeAtua ki te mate Christ i te kros; teenaa kootou ki see mee ma ki heheuna kootou ma ni poe naa tama te maarama nei. 24 Aku taaina nei. Kootou ki nnoho hakappae ki TeAtua pee ko te nnoho ana kootou i te saaita kootou ni kannaatia a Ia.
Te tiputipu naa tama see hai aavvana
25 Teenei nau ku taratara atu i naa mee kootou ni sissii mai ma ki illoa kootou i te tiputipu naa tama see hai aavvana. Nau seai taku taratara hakamaatua e kaumai TeAriki i te mee naa, tevana iaa teenei nau ku kauatu taku maanatu, i aa nau e iloa maa kootou maraa e hakannoo peenaa ki aku taratara.
26 I naa ttoka taatou i naa haaeo i te ssao nei raa, nau e maanatu maa e taukareka maa te tanata raa ki noho koi pee ko tana noho i te saaita nei. 27 Koe e mee too aavana? Aa teenaa, koe see tiiake koe te ffine naa. Koe e taka see aavana? Aa teenaa, koe see mee maa koe ki ssee se aavana maau. 28 Aa ki mee koe ku aavana, see hai vana e sara. Peelaa hoki, te taupu raa see hai vana e sara ki mee maa ia e aavana. Tevana iaa naa tama e aavvana raa ma ki llave i te kau vana see ttonu. Nau see hiihai maa naa vana naa e ssura i kootou.
29 Aku taaina nei. Taku mee e taratara atu raa, ko te mee nei: te mee raa ku see hai saaita. Kaamata i te saaita nei raa, naa taanata e aavvana raa ki nnoho pee ko laatou ni tama see aavvana; 30 naa tama e nnoho ka tanittani raa, ki nnoho pee ko naa tama see nnoho hakaaroha; naa tama e kkata raa, ki nnoho pee ko naa tama see fiaffia; naa tama e taavi hekau raa, ki nnoho pee ko naa tama see hai hekau ni taavi; 31 naa tama e heheuna ma naa mee te maarama nei raa, ki nnoho pee ko naa tama see hai heuna. Taatou ki nnoho peenaa i te aa, i taatou e illoa maa te maarama nei, i ana tiputipu i te saaita nei, ma ki see takoto rooroa.
32 Nau e hiihai maa kootou ki see mamaannatu tammaki. Te tanata see hai aavana raa, e anaana koi ki naa heuna TeAriki, i aa ia e hiihai maa TeAriki ki hiahia iaa ia. 33 Te tanata e aavana raa iaa, e anaana ki naa vana te maarama nei, i aa ia e hiihai maa tana aavana raa e hiahia iaa ia; 34 teenaa te hakataakoto te tanata raa ma ki see tonu. Te taupu aa te ffine see aavana raa, e anaana koi ki naa heuna TeAriki, i aa ia e hiihai maa tana ora aa ma tana haitino ki takkoto i naa rima TeAtua. Te ffine e aavana raa iaa e anaana ki naa mee te maarama nei, i aa ia e hiihai maa tana aavana raa ki hiahia iaa ia.
35 Nau e kauatu naa taratara nei i aa nau e hiihai maa nau e tokonaki ki kootou. Nau see mee ma ki tuku ni ppui i kootou. Seai. Nau e hiihai maa kootou ki tautari ki te ara e tonu maaoni, teenaa ki see hai vana kootou e hakaapiapi ai i naa heheuna kootou maa TeAriki.
36 Nau ku taratara atu i te vasi te taupeara ma te taupu e tarikai, aa ku mee maa laaua ki see aavvana. Ki mee maa te taupeara raa e ttuu tana huru i te taupu raa, aa e kaimanako ma ki aavvana laaua, teenaa laaua e tau te aavvana, i te taupeara naa e hiihai. 37 Aa ki mee maa te taupeara, i tana tino hiihai, ku oti te mee tana maanatu maa laaua ki see aavvana, aa ki mee a ia e taaohi ki tana maanatu naa, laaua e taukalleka koi ki see aavvana. 38 E taukareka maa te taupeara raa e aavana i te taupu naa, tevana iaa te noho te taupeara e taka see aavana raa ma ki taukareka iaa.
39 Te ffine hai aavana raa ki noho tonu ma tana aavana. Ki mee tana aavana raa ku mate, a ia ku ttana te ssee se aavana peehea maana e hiihai. Tevana iaa a ia ki aavana se tanata e lotu. 40 Te ffine naa ma ki hiahia iaa, ki mee maa ia e taka koi peenaa see aavana. Teenei se maanatu koi aaku, aa nau e iloa maa TeAitu Tapu TeAtua e taka ma nau.

7.11 Mt 5.32, 19.9; Mk 10.11-12; Lk 16.18