13
Jesus e huihui naa tapuvae ana disaipol
Te aso te Kaikai te Pasova raa ku takoto koi tana aso tokotasi. Jesus e iloa maa tana sao ki hakataha i te maarama nei no ahe ki tana Tamana raa ku tae. A Ia ni aroha iloo i ana tama e nnoho i te maarama nei. Tana aroha raa ma ki takoto hakaoti ma laatou.
Te laasuru raa, Jesus ni noho ma ana disaipol raa ka kkai. I te saaita naa, Satan ku oti te usuhia a ia Judas, te tama Simon Iscariot, ki hakaari ake Jesus ki naa hakamau naa Jew. Jesus ni iloa maa tana Tamana raa ku oti te hookii ake hakkaatoa ana mahi kiaa Ia. A Ia e iloa maa ia ni heunatia mai TeAtua, aa teenei a Ia ku mee ki ahe ki TeAtua. Teenaa ki masike a Ia i tana kina e kai raa no ffana tana kkahu raa ka tuu te tapaa maro i tana manava. Ki oti raa nnini iloo naa vai raa ki loto te kamete raa no kaamata te huihui naa tapuvae ana disaipol ka hakapakupaku hoki ki te tapaa maro e tuu i tana manava. Tana saaita ni tae ki Simon Peter raa, Peter ni huri ake no vanaake kiaa Ia, “TeAriki, koe e mee ma ki huihuia a koe aku tapuvae?”
Jesus ki mee ake, “Koe ma ki see ilotia a koe taku vana e mee nei i te saaita nei. Kimuri koe ma ki iloa.”
Teenaa ki mee ake Peter, “Koe ma ki see lavaa iloo te huihui aku tapuvae i se saaita!”
Jesus ki mee ake, “Ki mee nau see huihui oo tapuvae, koe ma ki see tau te heheuna ma se disaipol aaku.”
Teenaa ki hakaahe ake te taratara Peter peelaa, “TeAriki, koe see huihui koi aku tapuvae koi! Huihui hoki aku rima ma taku pisouru!”
10 Jesus ki mee ake, “Ttama ku oti te kaukau raa e matahua. A ia see lavaa hoki te ahe no huihui tana haitino. A ia ma ki huihui koi ana tapuvae. Kootou hakkaatoa e mataffua. Ttama tokotasi e noho iloto kootou naa e kerekere.” 11 (Jesus ku oti te iloa i te tama ma ki oti ku hakaari ake ia ki naa hakamau naa Jew. Teenaa e pesi ai tana taratara maa, “Ttama tokotasi i kootou e kerekere.”)
12 Tana saaita ni oti te huihui naa tapuvae ana disaipol raa, hakao hoki tana kkahu raa no ahe no noho i tana kina e noho. Teenaa ki vasiri ake Ia ki laatou, “Kootou e illoa i taku vana ku oti te mee nei?” Lk 22.27 13 Kootou e kannaa tonu maa nau se tama e akonaki naa tama, aa maa nau hoki se Ariki kootou. I te aa i teenaa ko nau. 14 A nau, kootou Ariki aa ma te Tama e akonaki kootou, teenei ku oti te huihui naa tapuvae kootou. Kootou hoki ki ffuri no huihui naa tapuvae naa taaina kootou; ttama koi e huihui naa tapuvae telaa tama. 15 Nau ku oti te hakaari atu te tiputipu naa ki tautari kootou ki taku vana ni mee ki kootou. 16 Nau e taratara atu maaoni: See hai poe e lavaa te hakahiti i tana hakamau. E mee koi pee ko te tama e heunatia telaa tama ki haia ana heuna. Ttama naa see lavaa te hakahiti te tama e mee ana heuna e haia a ia. Mt 10.24; Lk 6.40; Jn 15.20 17 Teenei kootou ku illoa i naa taratara nei, teenaa kootou ki haia kootou naa vana nei ki fiaffia kootou.
18 “Nau see taratara i kootou hakkaatoa, i aa nau e iloa i aku tama ni hiri. Tevana iaa naa taratara te Laupepa Tapu raa ki ttino no hakamaaoni mai, teenaa ko naa taratara e mee maa, ‘Ttama ni kkai maaua hakapaa raa ni huri mai no mee pakavaina nau!’ 19 Nau e taratara atu hakaoti imua naa vana naa e ssura. Saaita naa vana naa e ssura raa, kootou ma ki illoa maa ‘A nau nei ko Nau.’ 20 Nau e taratara atu maaoni: Ttama e hiihai ki naa tama e heunatia atu nau raa, a ia e hiihai kiaa nau. Teenaa a ia naa e hiihai hoki ki te tama ni heuna ma ki au nau.” Mt 10.40; Mk 9.37; Lk 9.48, 10.16
Jesus e taratara hakaoti i te tama ma ki hookii a Ia ki naa hakamau naa Jew
(Mt 26.20-25; Mk 14.17-21; Lk 22.21-23)
21 Tana saaita ni oti ana taratara raa, tana manava ni hakallika hakaoti, teenaa ki mee ake Ia peelaa ki laatou, “Nau e taratara atu maaoni. Ttama tokotasi i kootou ma ki taakina mai a ia naa hakamau naa Jew raa no tauhia nau.”
22 Naa disaipol naa ni llee naa mouri laatou ka ttoka ki laatou i te taratara Jesus e kauake nei. Laatou see illoa i te tama Jesus e taratara naa. 23 Te disaipol e llee ai te manava Jesus raa e noho hakappae ki Jesus. 24 Simon Peter ni nuu atu ana karamata kiaa ia no mee ake, “Vasiri atu maa ia e taratara i ai.”
25 Teenaa ki tosi atu te disaipol naa ki Jesus no vasiri ake, “TeAriki, ko ai ttama naa?”
26 Jesus ki mee ake, “Nau ma ki ttoko te haraoa raa ki loto te sup raa no kauake kiaa ia, i teenaa ko ia.” Teenaa ki ttohi Jesus te muri haraoa raa no ttoko ki loto te sup. Ki oti raa, hookii ake iloo te haraoa raa ki Judas, te tama Simon Iscariot. 27 Saaita lokoi Judas ni too te haraoa raa, Satan ni uru atu ki loto tana haitino. Teenaa ki mee ake Jesus kiaa ia, “Hakavave no mee too vana naa!” 28 Seai iloo se tama i aaraa disaipol ni massaro i te vana Jesus ni taratara peenei ki Judas. 29 Aaraa disaipol ni mannatu maa Judas e heunatia Jesus ki hano no taavi ni mee ma laatou, aa ku kauake ni mee ma naa tama e nnoho hakaaroha. Laatou e mee i teenaa ko Judas raa e roorosi naa mane laatou.
30 Judas ni too lokoi te haraoa naa no uru ki haho. Te mee raa ku poouri.
Te loo hoou
31 Teenaa ki mee ake Jesus ki ana disaipol, “Teenei naa mahi te Tama te Henua ku hakassaa. Teenaa naa mahi TeAtua raa e hakailotia mai tana Tama. 32 Aa ki mee naa mahi TeAtua raa e hakailotia mai tana Tama, teenaa TeAtua ma ki hakailotia mai a Ia naa mahi te Tama te Henua. A Ia ma ki hakailotia mai a Ia i te saaita nei lokoi. 33 Aku tama, nau ma ki see noho rooroa ma kootou. Kootou ma ki ssee iaa nau, tevana iaa nau ku kauatu taku taratara ni kauake ki naa hakamau naa Jew, ‘Kootou see lavaa te oo ake ki taku kina e hano.’ 34 Teenei nau ku kauatu te loo hoou. Kootou ki manava laaoi ki aaraa tama kootou. Nau ni manava laaoi i kootou hakkaatoa, teenaa kootou ki manava laaoi hoki i telaa tama. Jn 15.12, 17; 1 Jn 3.23; 2 Jn 5 35 Ki mee kootou e hakassura te manava laaoi ki telaa tama, te henua ma ki illoa maa kootou ni disaipol aaku.”
Jesus e taratara maa Peter ma ki huu maa ia see iloa iaa Ia
(Mt 26.31-35; Mk 14.27-31; Lk 22.31-34)
36 Teenaa ki vasiri ake Simon Peter, “TeAriki, koe ma ki hano ki hea?”
Jesus ki mee ake, “Koe see lavaa te tautari mai ki taku kina e hano i te saaita nei, tevana iaa kimuri, koe ma ki tautari mai kiaa nau.”
37 Peter ki vasiri ake, “TeAriki. Nau see lavaa te tautari atu i te saaita nei raa ko te aa? Nau e lavaa te mee ki mate nau iaa koe!”
38 Teenaa ki mee ake Jesus, “Koe maaoni e lavaa te mee ki mate koe iaa nau? Nau e taratara atu maaoni. Saaita naa manu te tahaata seki ttani raa, koe ma ki vana oo saaita e toru maa koe see iloa iaa nau.”

13.12 Lk 22.27

13.16 Mt 10.24; Lk 6.40; Jn 15.20

13.20 Mt 10.40; Mk 9.37; Lk 9.48, 10.16

13.34 Jn 15.12, 17; 1 Jn 3.23; 2 Jn 5