1Tynonory tapiakase tuisa Tariu a 120me osa nae ehtohme, 120me orutua kõ tymenekase eya kowenatume toto erohtohme tynonorykõ tuisaryme. 2Takorehmananõ oseruao tymenekase eya mokaro tuisa tõ 120mãkõ tuisaryme. Toiro mokyro nexiase Tanieu imehnõ asakoro exiketõ maro, zae mokaro 120mãkõ rohmanohpotohme. 3Okynã pyra emese kure Tanieu ehtoh tonetupuhse Tariu a. Imehnõ motye tuaro aexiry eneryke tyya, tuisamehxo tyrise ynororo eya, 120mãkõ kowenatu tõ tuisaryme, takorehmananõ tuisaryme, enara. 4Mame mokaro tuisa akorehmananõ, kowenatu tõ maro Tanieu azahkuru enery se toh nexiase ihxirotohme repe. Yrome azahkuru ehtoh onenepyra tokurehse toto zae rokẽ aexiryke. Ajohpe pyra nexiase, emese kure roropa toerokuru poko. Naeroro onyhxirosaromepyra toh nexiase. 5Ynara tykase toto oseya:

— Mokyro onyhxirosaromepyra sytatose zae pyra ehtoh poko. Otarame ihxirotoh nae Ritonõpo poko aexiry poko.

6Naeroro toytose toto oturuse tuisa a, ynara tykase toto:

— Tuisa, jũme isene oexiry se ynanase! 7Tõximõse yna opoetory tõ tuisary tomo: kowenatu tomo te, pata esamo te, imehnõ ãkorehmananõ maro. Ynara tonetupuhse yna a, ynara ekaropory se ynanase oya, tyripotoh se ynanase oya onytyoromara imehnõ ehtohme, õmiry omipona yna ehtohme emero porehme. Ynara tyripoko: 30me ẽmepyry ae yna emero onekaropopyra imepỹ ritono a te, imehnõ ahno a, enara; oya rokẽ yna ekaropotohme porehme. Mãpyra imepyny a ekaroporyhtao sero 30me ẽmepyry ae, ritono a te, ahno a roropa mokyro tomasẽme exĩko mana reão tõ ẽ aka. 8Naeroro, tuisa, onyripory imeropoko oesety maro, onytyoromara imehnõ ehtohme. Morara ahtao meto tõ tuisary omihpyry ae ro persa tõ tuisary maro, onyripohpyry onytyoromasaromepyra exĩko mana, tykase toto.

9Ỹme tuisa nexiase; tosety tyrise eya tynyripohpyry pokona. Mame moro omi taropose eya pata tõ pona porehme.

10Mame zuaro toehse Tanieu ahtao tuisa nyripohpyry poko, toytose ynororo tytapyĩ taka. Tõnuhse ynororo tynyhtoh taka. Osenuhmatoh nae moroto nexiase Jerusarẽ wino. Moro osenuhmatoh totapuruhmakase eya. Tosekumuru po typorohse ynororo tõturutohme, “Kure mase,” katohme Ritonõpo a. Torẽnase ynororo morara tyriry poko oseruao: pakeimo te, tãxiahtao, kokonie pukuro, enara, kokoro rokene.

11Mame Tanieu tapyĩ taka toytose epetõkara oximõme. Moroto tonese ynororo oturũko Ritonõpo a, Tosemy a. 12Naeroro toytose toto tuisa a Tanieu hxirotohme. Ynara tykase toto eya:

— Tuisa, onyripohpyry oesety maro tokamose pata tõ pona: 30me ẽmepyry ae, imepỹ ritõ a, imepỹ ahno a ekaroporyhtao, tomasẽme exiry reão tõ ẽ aka. Ajohpe pyra hnae?

— Ỹ, morara ajohpe pyra mana, tykase tuisa. — Moro omipona zae mana meto tõ tuisary omihpyry ae ro, persa tõ tuisary maro, moro omi onytyoromara mana.

13Mame ynara tykase toto tuisa a:

— Yrome Tanieu, Juta nonory poe aepyhpyry kypoetorykõme, õmiry omipona pyra mana. Tosẽ Ritonõpo a oturũko ro ynororo oseruao, pakeimo, tãxiahtao, kokonie pukuro, kokoro rokene, tykase toto.

14Morara kary etaryke tyya, toemynyhmase tuisa yronymyryme. Tanieu pynanopyry se toehse nexiase repe. Tykohmãse ynororo morohne poko osenetupuhnõko, ityoromatohme repe. 15Mame kokonie pukuro Tanieu epetõkara toytose ropa tuisa zuruse. Ynara tykase toto eya:

— Tuaro mase, meto tõ tuisary omihpyry ae ro, persa tõ tuisary maro onyripohpyry oesety tymerose ahtao ipokona, onytyoromara exĩko imehnõ mana, tykase. 16Naeroro typoetory tomo a Tanieu tonehpose tyya, mame tomapose ynororo reão tõ ẽ aka. Yrome ynara tykase ynororo Tanieu a:

— Ritonõpo Oesemy a, aomiry omipona oexiryke, opynanohpory se hano.

17Topu tyrise eya xine reão tõ esary omõtoh apurume. Tapuhse roropa, tuisa esety ke azawa panõ pokona omahtao ke, kowenu tuisary tõ emahtaõ ke roropa, Tanieu onypynanohsaromepyra imehnõ ehtohme. 18Tytapyĩ konõto taka toytose ropa tuisa, yrome otuhpyra nexiase, oseahmara roropa ynororo osemeikatoh ke. Nyhpyra tõmehse ynororo.

19Yrokokoro pakeimo towõse ynororo, toytotohme, axiny, reão tõ ẽ pona. 20Moroto toemynyhmaryme tykohtase ynororo. Ynara tykase:

— Tanieu, Ritonõpo Imehxo Exikety poetory! Aomihpyry omipona exiketyme ipunaka mase. Opynanohno ynororo oesekara reão tõ ehtohme? tykase.

21Tanieu a tozuhse. Ynara tykase:

— Tuisa, jũme isene exikehpyra exiko! 22Ritonõpo Jesemy a tynenyokyhpyry tonehpose reão tõ mytary apurutohme jesekara toto ehtohme. Morara tyrise eya zae jehtoh waro toexiryke, imehnõ onyryhmara jexiryke roropa, tykase Tanieu tuisa a.

23Tãkye kuhse toehse ropa tuisa. Typoetory tõ tonyohse eya Tanieu outohme ropa reão tõ ẽ ae. Naeroro Tanieu tanỹse ropa reão tõ ẽ ae. Iwyhwyhnatoh pyra nexiase mõtohxo kara, tosẽme Ritonõpo tonetupuhse exiryke eya. 24Mame tuisa omi poe Tanieu hxirohpõkõ tonehse. Tomase toto emero reão tõ ẽ aka ipyxiã maro, ipoenõ maro. Axĩ tosekase toto reão tomo a aepukarykohtao ro reão tõ ẽ aka. Axĩ tonahkase toto emero porehme.

25Morarame pape tymerose tuisa Tariu a aropotohme emero pata tõ punero emero nonory pona, emero ahno neneryme, emero omiry waro exiketomo a. Ynara tymerose eya pape pokona:

“Tãkye rokẽ oexirykõ se ase, torẽtyke pyra. 26Ynara tyripõko ase oya xine emero ynonory põkomo: Ritonõpo, Tanieu Esẽ zuno ehtoko, Aomipona ehtoko. Mokyro eahmãko Tanieu mana.

28Mame Tanieu tuisamehxo exikehpyra nexiase, tuisame Tariu ahtao akorehmaneme, imeĩpo roropa tuisame Xiro ahtao, Perexia nonory po.