1Morarame Natã tonyohse Ritonõpo a oturuse Tawi a. Toytose tahtao ynara tykase ynororo eya:

— Asakoro orutua nexiase imepỹ pata po; toiro mokyro nexiase tymõkomoke exiketyme itamurume, zakorõ tymõkomoke pyra nexiase ipunaka. 2Mokyro tymõkomoke exikety kaneru esẽme nexiase tuhke, pui tõ tuhke roropa esẽme nexiase. 3Yrome mokyro tymõkomokãkara myhene toiro rokẽ kaneru nohpo nae nexiase, inepekatyhpyry rokene. Toky tuãtanohpose eya tytapyĩ tao, typoenõ maro. Tynapyryke toky tynahpase eya. Tauhpase ynororo tykasanary ke. Enao tynyhse, ẽxiry sã toehse eky eya. 4Morarame tymõkomoke exikety katonomory tooehse mokyro tapyĩ taka. Yrome toky toiro menekary se pyra toehse etapatohme, otuhtoh ritohme, tykatonõ maro otuhtohme. Tymõkomokãkara eky rokẽ tapoise eya, kaneru nohpo pitiko totapase eya, tahnose eya tykatonõ maro otuhtohme.

5Mame Tawi tyekĩtapãse Natã omiry etaryke tyya. Mokyro tymõkomoke exikety zehno toehse ynororo. Ynara tykase ynororo Natã a:

— Ritonõpo netaryme ynara ãko ase: “Mokyro moro rihpono kure aorikyry. 6Mokyro a kure epehmary 4me kaneru, morara tyrise eya exiryke,” tykase.

7Mame ynara tykase Natã Tawi a:

— Omoro mase mokyro. Ynara ãko Ritonõpo, Izyraeu esemy: “Kymenekase Izyraeu tuisaryme oehtohme. Kuewomase oetapara Sauu ehtohme. 8Tuisame kyriase Sauu myakãme. Ipytỹpyã ekaroase roropa oya. Izyraeu tõ esẽme kyriase, Juta esẽme roropa. Morohne pitiko ro ahtao oya, itamurumehxo ekarory roropa oya. 9Oty katohme jomihpyry tyhtomase oya? Jomipona pyra toehse, oorypyry poko oexiryke. Uria heteu totapapose oya ipyty apoitohme, opytyme aehtohme. Totapapose ynororo oya amonita tomo a. 10Naeroro jomipona pyra toehse oexiryke, Uria pytỹpyry tapoise oya exiryke opytyme, jũme opoenõ, apakõ roropa etapãko imehnõ mana.” 11Ynara ãko roropa Ritonõpo mana: “Oekyry ke ro oryhmapõko ase, awãnohnõko roropa ase. Oneneryme opyxiã apoĩko ase toto ekarotohme imehnomo a. Jarao toto poko exĩko toh mana. 12Tokare pyra oorypyry poko mexiase repe. Yrome emetakamãko ase jarao aehtohme, Izyraeu tõ neneryme, emero porehme,” tykase.

13Mame ynara tykase Tawi Natã a:

— Yyrypyry poko exiase, iirypyryme ase Ritonõpo neneryme.

— Ỹ, oorypyry korokãko Ritonõpo mana, tykase Natã, orihpyra mase. 14Yrome morohne ritopõpyryke oya Ritonõpo tyhtomase oya. Naeroro omũkuru orihnõko mana, tykase Natã.

15Mame toytose ropa Natã tytapyĩ taka.

Moromeĩpo Ritonõpo poe Uria pytỹpyry mũkuru, Tawi mũkurume, takuruhtase yronymyryme. 16Tõturuse Tawi Ritonõpo a ikurãkapotohme ropa repe. Otuhpyra nexiase tõturutohme Ritonõpo a. Tytapyĩ taka tomõse ynororo, imihme nono po tõmehse ynororo tõpatapoe. 17Mame ipoetory tõ tamuximãkõ Tawi owomyry se ropa toh toehse nexiase. Yrome towomyry se pyra nexiase. Tõtukuru se pyra roropa nexiase ynororo. 18Morarame 7me tõmehse ahtao toorihse poeto. Morara ahtao ipoetory tõ enaromỹke toh toehse. Tawi zururu se pyra toh nexiase poeto orihtopõpyry poko. Ynara tõsenetupuhse toexirykõke: “Isene ro poeto ahtao kuotururukõ onetara tuisa nexiase. Otara sytatou poeto orihtopõpyry poko zurũko? Otarame rowohpã sã mã owõnõko ropa, tykase toto.”

19Mame mokaro puti puti kary oseya rokẽ tonese ahtao Tawi a, poeto orihtoh poko tonetupuhse eya. Tõturupose ynororo:

— Norihno poeto? tykase.

— Ỹ, toorihse, tykase toto.

20Naeroro towõse ropa Tawi nono poe. Toepyse ropa ynororo. Upo imepỹ tamuruse ropa eya. Moromeĩpo Ritonõpo maro oturutoh taka tomõse ynororo Ritonõpo eahmatohme. Mame tytapyĩ taka toytose ropa tahtao tonahsẽ tokaropose eya. Tonehse eya xine ahtao tõtuhse roropa ynororo.

21Ipoetory tomo tõturupose eya:

— Otara exiryke? Isene ro poeto ahtao otuhpyra mexiase, oxitaryke, oemynyhmaryke. Yrome seromaroro toorihse poeto ahtao, towõse ropa omoro, otuhnõko roropa mase, tykase toto.

22Ynara tykase ynororo:

— Ỹ, isene poeto ahtao tyxitase ywy, otuhpyra roropa exiase, ynara enetuputyryke ya: Otarame Ritonõpo kure exiryke nupunato poeto enẽko mana. Mame anaorihmapopyra exĩko mana, ase repe. 23Yrome seromaroro toorihse poeto. Otyme kure otuhpyra jexiry? Onẽsemãkapopyra ropa ase repe. Ytõko ase eya, yrome oehpyra ropa ya mana, tykase ynororo.

24Mame typyty Pate-Sepa tomuhkehkase Tawi a. Oximaro toehse toto. Mame nohpo poetoẽme toehse ropa, toemũkuase ynororo orutuame, mame mokyro tosehpase Tawi a Saromãome. Mokyro pyno Ritonõpo nexiase. 25Naeroro Natã tonehpose eya esehpatohme Jetitia me, ipynohxo Ritonõpo exiryke.

26Morara ahtao amonita tõ maro tõsetapase Joape tomo, pata Rapa po, amonita tõ tuisary esary po. Mame Rapa põkõ typoremãkase eya. 27Naeroro tõmiry aronanõ tonyohse Joape a Tawi zuruse:

— Rapa põkõ tunary tapoise yna a. Toto patary apoisasaka roropa ynanase. 28Morara exiryke imehnõ soutatu tõ enehko amaro sero pata poremãkatohme oya. Mãpyra oehpyra awahtao ywy roro iporemãkãko ase. Mame jesety ke esehpãko ase, tykase.

29Mame tysoutatu tõ tonehpose Tawi a emero porehme. Rapa pona toytose toto osetapase, mame moro pata typoremãkase eya xine.

30Moroke, amonita tõ neponãmary parimã nae nexiase uuru risemy, omoxiny 34 kirume. Moro tapoise Tawi a tykyryryme ehtohme, topu typyne exikety maro. Moro topu typyne exikety tyrise Tawi a typarimã pokona. Mõkomo itamurume tarose roropa eya xine, moro pata poe. 31Mame moro põkõ tyrise eya xine erohketõme, wewe rakatoh ke, serra ke te, nono ahkatoh ke te, wywy ke te, tijoro riry poko roropa, enara. Morara tyrise Tawi a emero Amõ patary põkomo. Mame toytose ropa toto soutatu tõ maro, Jerusarẽ pona ropa.