1Morarame Rupẽ tõ tonehpose Jozue a, oximõme toto ehtohme Kate tõ maro te, Manase tõ xixi tũtatoh wino exiketomo. 2Ynara tykase ynororo eya xine:

— Ritonõpo poetory, Moeze nyripohpyry tyrise oya xine, emero. Jomipona roropa mexiatose emero porehme. 3Ãkorõ tõ, Izyraeu tõ onurumekara mexiatose. Tomeseke sã Ritonõpo nyripohpyry omipona mexiatose. 4Seromaroro oxiehno pyra Izyraeu tõ tyripose Ritonõpo a, Oesẽkomo a imehnõ maro, tõmihpyry ae ro. Naeroro ytotoko ropa ononorykõ pona, anapoihpyrykõ pona tuna Joatão mõpozakoxi, Moeze Ritonõpo poetory nekarohpyry oya xine. 5Moeze, Ritonõpo poetory, nyripohpyry oya xine Ritonõpo omiryme, moro omipona ehtoko, tomeseke samo. Ritonõpo Oesẽkõ pyno ehtoko, aomiry omipona ehtoko, inyripohpyry oya xine omipona roropa ehtoko. Oesẽkõ onurumekara ehtoko, imaro ỹme ehtoko yronymyryme ajamitunuru ke porehme.

6Mame kure rokẽ toto tyripose Jozue a Ritonõpo a. Tõsekazumase ynororo eya xine. Mame toytose ropa toto tosaka xine.

7Nono tokarose Moeze a Manase tomo a zokonaka tuna Joatão poe xixi tũtatoh wino, Pasã nonory po. Yrome zakorõ a zokonaka nono tokarose Jozue a Joatão poe xixi omõtoh wino, imehnõ oxiekyrymãkõ maro. Tõsekazumase toto ahtao Jozue a kure rokẽ tyripose toto Ritonõpo a. 8Ynara tykase ynororo eya xine:

— Ytõko ropa matose oesarykõ pona, tymõkomoke matose pitiko rokẽ pyra te, tokyke matose pui tõ tuhke te, parata te, uuru te, metau te, kurimene te, upo itamurume, enara. Morohne zokonaka ekarotoko imehnõ Izyraeu tomo a anapoihpyrykomo oepekõkara wino.

9Morarame toytose toto: Rupẽ tomo, Kate tomo, Manase tomo xixi tũtatoh winakoxi ropa, tosaka xine ropa. Imehnõ Izyraeu tõ tynomose eya xine Xiro po, Kanaã nonory po, Kireate pona toytotohkõme tosarykõ pona ropa. Moro nono typoremãkase eya xine Ritonõpo nyripohpyry ae ro Moeze a.

10Mame toeporehkase tahtao xine Jerirote pona, tuna Joatão ehpikoxi apoto apõ konõto tyrise Rupẽ tomo a, Kate tõ maro, Manase tõ maro, moino aosenetohme.

11Moro poko omi totase imehnõ Izyraeu tomo a:

— Etatoko ke! Apoto apõ tyrise Rupẽ tomo a, Kate tõ maro, Manase tõ maro xixi tũtatoh wino, Jerirote po, Joatão ehpiõ po.

12Morara kary etaryke Izyraeu tõ, tõximõse toto Xiro po etonatohme toto maro.

13Mame Pineia, oturukety Ereaza mũkuru, taropose Izyraeu tomo a Kireate nonory pona oturutohme Rupẽ tõ maro, Kate tõ maro, Manase tõ maro xixi tũtatoh wino. 14Pineia maro Izyraeu tõ 10mãkõ tamuximãkõ toytose. 15Toytose toto Kireate nonory pona oturuse Rupẽ tõ maro, Kate tõ maro te, Manase tõ maro xixi tũtatoh wino. Ynara tykase toto eya xine:

16— Ritonõpo poetory tõ tõximõse toto, õmirykõ etary se mã toto: “Oty katoh moro myriatose? Zae pyra matose Ritonõpo a! Ritonõpo omipona pyra toehse matose moro apoto apõ ritopõpyry poko oya xine. Kuesẽkõ, Ritonõpo rumekãko matou? 17Wenikehnõko matou iirypyryme kuehtopõpyrykõ poko Peoa po, kuãnohtopõpyrykõ poko roropa Ritonõpo a? Sam ãko ro sytatose moro pokoino. Naeroro oty katohme oorypyrykõ poko se ro matou? 18Ritonõpo Kuesẽkõ rumekary se hmatou? Seroae aomiry omipona pyra toehse awahtao xine, kokoro kyzehno xine toexiryke Izyraeu tõ wãnohnõko mana. 19Seromaroro ononorykõ popyra oya xine ahtao, osehtoko ropa xiaro Ritonõpo nonory pona, Ritonõpo eahmatoh kurã pona, Ritonõpo maro Oturutoh esaka. Nono zokonaka ekaropotoko taro yna a. Yrome Ritonõpo onurumekara ehtoko; yna roropa onurumekara ehtoko, imepỹ apoto apõ riry poko oya xine, Ritonõpo Kuesẽkõ eahmatoh myakãme. 20Wenikehpyra ehtoko Akã poko Zera mũkuru. Ritonõpo nyripohpyry omipona pyra toehse ynororo, mõkomo tonahkapose ahtao Ritonõpo a. Mame Izyraeu tõ tuãnohse Ritonõpo a moro pokoino. Akã rokẽ kara imehnõ taorihmapose eya iirypyry pokoino.”

21Mame mokaro Izyraeu tõ tamuximãkõ tozuhse Rupẽ tomo a, Kate tõ maro, Manase tõ maro xixi tũtatoh wino exiketomo a. Ynara tykase toto:

22— Ritonõpo Imehxo mana! Emero rihpõme mana! Jamihmehxo mana! Emero Esẽme mana. Tuaro mã ynororo oty katoh moro tyrise yna a. Amarokõ roropa tuaro ehtoko. Moro ynanyrihpyry Ritonõpo rumekatohme tyrise yna a ahtao, ah ynanorihxi. 23Sero apoto apõ onyripyra ynanexiase okyno zahkatohme te, tiriiku tõkehko zahkatohme osepeme ehtohme. Ritonõpo omihpyry omipona pyra yna ehtohme moro tyrise ahtao yna a, yna wãnohnõko Ritonõpo mana. 24Moro tyrise yna a, enaromỹke yna exiryke: Imeĩpo otarame apakomotyã ynara ãko yna pakomotyamo a: “Onokã matou? Ritonõpo Izyraeu tõ Esẽ amaro xine pyra mana. 25Tuna Joatão tyrise eya kuapiakatohkõme. Rupẽ tomo, Kate tõ maro, Ritonõpo poetoryme nymyry pyra matose,” ãko mã toto. Mame morara karyke eya xine yna pakomotyã aropõko apakomotyã mana Ritonõpo winoino. Mame Ritonõpo eahmakehnõko mã toto. 26Morara exiryke moro apoto apõ tyrise yna a okyno tõ zahkatohme pyra, ynanekarory tõ roropa zahkatohme pyra. 27Yrome moro tyrise yna a wenikehpyra yna ehtohme te, wenikehpyra oehtohkõme roropa, kypakomotyãkõ roropa imeĩpo wenikehpyra ehtohme. Moro mã enetupuhtohme exĩko mana Ritonõpo oneahmakehpyra kuehtohkõme, kynekarorykõ ke Ritonõpo a osepeme ehtohme. Moro tyrise yna a imeĩpo apakomotyã ynara kara ehtohme yna pakomotyamo a: “Ritonõpo poetoryme nymyry pyra matose.” 28Ynara tõsenetupuhse yna: Imeĩpo morara tykase ahtao yna pakomotyamo a, ynara ãko ezuhnõko mã toto: “Enetoko ke yna tamuru tomo a apoto apõ tyrise Ritonõpo nyripohpyry sã ipunaka. Yrome sero apoto apõ tyrise okyno zahkatohme pyra. Wenikehpyra kuehtohkõme rokẽ moro tyrise yna a.” 29Moino ro yna, Ritonõpo rumekary se pyra ynanexiase. Aomiry omipona yna exikepyry se pyra ynanase. Imepỹ apoto apõ riry se pyra ynanexiase ynanekarory tõ zahkatohme, okyno tomo te tiriiku tõkehko roropa Ritonõpo kyryry myakãmatohme, apoto apõme, Itapyĩ etonie. Morohne zahkatohme pyra tyrise yna a.

30Mame morara kary etaryhtao tyya xine, oturukety Pineia tomo te, Izyraeu tõ tamuximãkõ maro tãkye toehse ropa toto. 31Ynara tykase oturukety Pineia, Ereaza mũkuru Rupẽ tomo a, Kate tõ maro, Manase tõ maro xixi tũtatoh wino exiketomo a:

— Seromaroro zuaro toehse yna, Ritonõpo kymaro xine mana, irumekary se pyra oexirykõke. Izyraeu tõ typynanohse oya xine kuãnohpyra xine Ritonõpo ehtohme.

32Mame Rupẽ tõ turumekase ropa Kate tõ maro, Kireate nonory po Pineia tomo a, tamuximãkõ maro toytotohkõme ropa Kanaã nonory pona ropa Izyraeu tõ zuruse emero. 33Mame aomirykõ Izyraeu tõ zamaro kynexine. Naeroro Ritonõpo toahmase eya xine. Osenetupuhpyra toehse toh kynexine osetapary poko te, Rupẽ tõ nonory enahkary poko te, Kate tõ nonory maro. 34Mame moro apoto apõ tosehpase Rupẽ tomo a, Kate tõ maro “enetupuhpotopo” ynara karyke: “Moro pokoino enetupuhnõko sytatose Kuesẽkõme Ritonõpo exiry poko.”