ⅠHikee hinoom, Yéesu naayeno kaluum lakeenaay. Ta naapaye ta, akee ti pinapana pa pakateyoo naasokoo: “Ahámpaatiin, yísanool unii fa nkaluum samat nii fa Saŋ náayisanoole fa pinapana pa pakateyoo.” ⅡYéesu naasokii: “Niŋ niyeniyaa kaluum innisok:

Ⅴ-ⅥYéesu nene asokii: “Usokaa akee ti aluu ataake áwi éekaawoolii mpisit, aataakut aŋa aafawufanoo apili. Fiye, ankaay pati akee áwiyi insokoo: 'Awíyam, máakiyam kúmpuul káhaaciil, kaatuko, akee áwiyam ákaawoolii féefiye, taakut waah ewwa inci fawufanoo apili.' ⅦEeyem ya páhantuwa náañahaniyi apusok: 'Timpi yokanam! Hunkut ha hikuleekul, inci niŋ epuukam uhintaahinto, eti yíni piyito puwufani kúmpuul.' ⅧInci pusok aluu: Háati aŋa ayitiit apiwufani kúmpuul ka kamma naayem áwiyi, pale afaalito apiwufani aŋa ansoolahe ya púlooŋ kamma antaakut ñusuu iŋŋiiniyoo.

Ⅸ“Inci pusok aluu, niluum efipuwun aluu, niŋes efinilaŋan, niwenken éfipipankin aluu hunkut ha. ⅩKaatuko an óo an eeluume afaawunee, an óo an eeŋese afaalaŋan, an óo an eewenkene áfaapankinee. ⅪAyme faaf ti aluu, niŋ añiini aluumuu yoon, awwufanoo kaafepa? ⅫNiŋ fotom naaluumi heeh awwufanoo púntalo? ⅩⅢNiŋ aluu keenaput ka nimeya kawun waah weenape epuuk aluu, puume Paapaa ti aluu eeyem ya alacana atahaŋ naawufane Kunuu ka keenape ka payenka keeluumoo ko ka.”

ⅩⅣHikee hinoom nene, Yéesu naayeno hiyaanu hísaalumant heeyinaat káakup. Ta hísaalumant ha níhifulii ta, áyiin a éekupantoo ya náakupii, kayoŋ ka ínnim ko. ⅩⅤPale pakakee paka nkasok: “Ti caacaw Pelesepul*, áhampaatiin a ati kísaalumant ka, innayaan kísaalumant ka.” ⅩⅥPakakee paka nkálafiyoo puwinko, nkasokoo áyisanii píyisan péeyisane nii Pútuun pa púpoñiyoo. ⅩⅦPale, Yéesu náameyi pámiiloolalii, naasokii: “Cáwii óo cáwii céetaakoolanooliye, eficinow; pukumpaan etenco púlooŋ efipuhumaloolo mpinaŋanoolo ti enow†. ⅩⅧNisok nii ti caacaw Pelesepul inci niyyaan kísaalumant ka. Pale niŋ cáwii ca citi Seetaani cíkatinooliyaa, puume éficiyini pisiiŋo? ⅩⅨFiye, niŋ ti caacaw Pelesepul inci niyyaan kísaalumant ka, pinapana pa pakati aluu ti pakayme nkayaan ko? Ooto, efikayeno píhina aluu kíiti. ⅩⅩPale niŋ ti caacaw ca citi Pútuun pa inci niyyaan kísaalumant ka, ooto, cáwii ca citi Pútuun pa cícoliyoocol ti aluu.

ⅩⅪ“Niŋ áyiin eetaake sempe naataak lompo pucoolaŋ ayeniyaa efaas ekumpaan ya eteyoo, waah óo waah uteyoo weeyem toko, uwwa ti pamankal peenape. ⅩⅫPale niŋ taakaa áyiin eehaŋoo sempe, éekeyii kátaakoolanoo, naaheekoo, naacoop pucoolaŋ pa piteyoo empa náayinane pa tempo, náapaacinool waah óo waah uteyoo.

ⅩⅩⅢ“An eeneetaat niŋ inci, apookaampook, an eeyankananutam kaaconcenool, nahancalool-hancalool.

ⅩⅩⅣ“Niŋ hísaalumant hífulaa ti an, nihimuusool-muusool ti káahaaŋ tes ti hiŋes éyekunooluma. Niŋ hílaŋaniyoot, nihisokoolo: 'Túulam inci puñoho pati aŋa inci ínfulii ya.' ⅩⅩⅤTi éñohoonii eteeho, nihitook ékinuma ya neeneeŋee neememanoolee pitempo tak. ⅩⅩⅥFiye, nihikaay, níhicoopii kikee kísaalumant isak niŋ kúsupak keehaŋe ho pakanc, nkinako nkikin toko. Kúnuul ka kikelan ka kiti an a aŋuu nkihaŋ páciite kíyaañ ka.”

ⅩⅩⅦYéesu ti hisoku ha eehuu, aal náaceekii ti kayoŋ ka: “Iññáa ya eepukuu ya náacuuwani ánapiyanee-nápiyan.” ⅩⅩⅧPale Yéesu naañahanoo: “Payenka nkásiitan ka hilim ha hiti Pútuun pa nkáhin ho kánapiyanee-nápiyan.”

ⅩⅩⅨUyoŋ wa ta núuconcoolii ta, Yéesu naasok: “Ekaay eyye, ekaay eenaput. Uyya ti kacakan píyisan péeyisane nii Pútuun pa púpoñiyaam, pale háati poonool étikayisanee, fo píyisan pa piti Jonas.‡✡ ⅩⅩⅩSamat nii Jonas fa naayeniye fa píyisan ti pakati Ninew, fo lompo inci, Añii An, fayeno píyisan ti ekaay eyye.

ⅩⅩⅪ“Ta infiyye, amansa ya aal a ati Sepa, náafulii ti mah méelaaŋeelaaŋ ápikey peti amansa ya Solomon káasiitan ecohato ya eteyoo§. Fiye, heeyem ha le hihaŋaahaŋ amansa ya Solomon. Ekina ewune, ti hinoom ha hiti íhinu kíiti ya, amansa ya aal a ati Sepa afaasiiŋo hátikin ekaay eyye náayisan yo nii enowaanow. ⅩⅩⅫFo lompo incuke, Jonas náatuunan hilim ha hiti Pútuun pa pakati Ninew, nkáwunko umuuyen wa uteyii.✡ Fiye, heeyem ha le hihaŋaahaŋ Jonas. Ekina ewune, ti hinoom ha hiti íhinu kíiti ya, pakati Ninew efikasiiŋo hátikin ekaay eyye nkáyisan yo nii enowaanow.”

ⅩⅩⅩⅢYéesu naapenanii hisoku: “An acaaŋanantoo lampi naayol yo niŋ fotom náawuf teyyo eheem. Pale nawaŋwaŋ yo ti esafu la ammeya nii an óo an éenakoonii naacuk ecaaŋ ya. ⅩⅩⅩⅣÑíkini ñikina ñiyem lampi ya eti eniini. Niŋ ñíkini ñinapaa eniini púlooŋ lompo efeemeeŋ niŋ ecaaŋ. Niŋ ñinaput, eniini lompo neemeeŋ niŋ énimaan. ⅩⅩⅩⅤOoto, tah kunuu ti ecaaŋ ya eeyem ya ti awe timpi eyeno énimaan. ⅩⅩⅩⅥNiŋ eniini púlooŋ eemeeŋaa niŋ ecaaŋ, peetaakut la níme, efeeyeno púlooŋ ti ecaaŋ samat nii ecaaŋ lampi eecaaŋe cataŋ éeyayii ti awe.”

ⅩⅩⅩⅦYéesu ta naapaye ta káakup, Afalisaay naayonkaloo hili pa teyoo. Apikaay, naanako naayeno hili. ⅩⅩⅩⅧAfalisaay a ta naacuke ta nii Yéesu akuulanut sipeesoo apite ali, ínnimoo teyoo. ⅩⅩⅩⅨ Ateeteyo naasokoo: “Aluu Pufalisaay pa, tíkitaaŋ elontoŋ ya niŋ epulaatu ya innikuulan, pale páhantuwa aluu innimeeŋ niŋ pálafi piti káalipu niŋ pakanc. ⅩⅬAluu pusoŋ pa! Fo Pútuun pa peememanoole pa tíkitaaŋ pikina tom lompo pimemanoole páhantuwa? ⅩⅬⅠNiwufan salaka weeyem wa lupo keeleke ka, ancuk aluu niŋ waah óo waah efinikuul.

ⅩⅬⅡ“Kúnuul efikiyeno ti aluu Pufalisaay pa, kamma inniwufan himpaac ha heewase ha ŋaasuwan ti pamaañal pa pitaaluu, samat nii kanca, micempanu niŋ típaapikeen. Pale innifiil nii niñaŋaa piyeno keecoonoole ti pututa aluu niŋ pakan paka, ínnilafi Pútuun pa, ántuŋ hikina inniñaŋe íhinu peefiilut weetowiye wa.

ⅩⅬⅢ“Kúnuul efikiyeno ti aluu Pufalisaay pa, kamma ínnilafi piyeno ti kúkon ka keenape ka ti púluumuma pa, ínnilafi pakan paka kapinkakican aluu pinapnap ti kíliŋ ka.

ⅩⅬⅣ“Kúnuul efikiyeno ti aluu, kamma innicuke nii kiyaak keetaakut lánkamaasi enka pakan nkakak tenko péemiit nii kakakaakak ti waah weekuulut.”

ⅩⅬⅤFiye, akee ti pikalaŋana hilim ha heesiiŋanee ha naasokoo: “Ahámpaatiin, naasokaa fiyaaw, unii lompo anteñale.”

ⅩⅬⅥYéesu naañahanoo: “Aluu lompo pikalaŋana hilim ha heesiiŋanee ha, kúnuul efikiyeno ti aluu, kamma innitiyan pakan paka pitiyo peenapa líŋ, háati niŋ cisiik aluu coonool nílikantoo pitiyo pempuu.

ⅩⅬⅦ“Kúnuul efikiyeno ti aluu, kamma innilut kiyaak ka kiti piyaamakoola pa, payenka símaama aluu nkamuke ka. ⅩⅬⅧInníyisanyisan ti páhinal empuu nii nicoonaacoon eeha símaama aluu nkáhine ha, poko kamukale piyaamakoola pa, aluu ínniwalliyanool kiyaak ka kiteyii. ⅩⅬⅨEkina ewune Pútuun pa ti ecohato etempo mpusok: 'Inci fápoñiyii piyaamakoola niŋ pupoñapoñ, efikamuk ti poko pakakee, pakakee paka nkakallanii.'

Ⅼ“Ancuk hísim ha hiti piyaamakoola pa púlooŋ heeniisiye ha kápiliŋ ti púcook púlunta pa, efihinaŋee ti hikaw ekaay eyye. ⅬⅠPísikii ti hísim ha hiti Abel fo ti hísim ha hiti Sakaliya*, eemukee ya ti ekumpaan ya enfakat ya eti Pútuun pa, ti pututa kaaciin ka niŋ la haŋee la kaasampan. Ee, inci pusok aluu, eehe fiye púlooŋ efihinaŋee ti hikaw ekaay eyye.

ⅬⅡ“Kúnuul efikiyeno ti aluu pikalaŋana hilim ha heesiiŋanee ha, kamma innicoope ékululuma ya eti káapankin hunkut ha hiti kameye ka. Aluu faŋ aluu ninakiit lupo, innikit kéelafiye ka pinako.”

ⅬⅢYéesu apiyeno hífulu ti ekumpaan ya, pikalaŋana hilim ha heesiiŋanee ha niŋ Pufalisaay pa kiiñii nkili meemak, nkayeniyoo kaakilincanool ti hícump pacakanoolal. ⅬⅣKápilafiyoo hikuucu ti eeha afaasok kati káyiniyoo hinooku teeho.